Kaiku® Health -palvelu syöpäpotilaiden oireseurantaan

Kaiku Health ‑palvelusta tehtyyn pilottitutkimukseen osallistui viisi henkilöä. Pilotin osallistujat sairastivat pään tai kaulan alueen syöpää. Tutkimuksen perusteella Kaiku Health ‑palvelu soveltuu sädehoidon sivuvaikutusten ja elämänlaadun seurantaan sädehoidon aikana ja sen jälkeen.²

Pilottitutkimuksen lisäksi on muutamia muita tutkimuksia, joissa on käytetty Kaiku Health ‑palvelua tutkittavien seurantaan. Multippeli myelooma ‑potilaiden seurannassa järjestelmä koettiin helpoksi käyttää; 80,1 % potilaista täytti oireseurannan viikoittain. Terveydenhuollon työntekijät toivat esiin, että oireseurannan myötä saatiin kiinni oireita, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta, minkä lisäksi soitot yksikköön vähenivät.³ Kaiku Health ‑järjestelmää on käytetty myös eturauhassyöpää sairastavien potilaiden seurantaan.⁴

Tutkimusten perusteella järjestelmän käyttöön sitoudutaan hyvin: viikoittaisen oireseurannan täytti noin 80 % vastaajista, ja joka toinen viikko oireseurannan täytti yli 90 % vastaajista.^3,4,

Muista vastaavista järjestelmistä saatuja kokemuksia

Vastaavan tyyppisiä järjestelmiä on käytössä maailmalla. Baschin tutkimuksessa (2016) tuli esiin, että tutkimuksessa käytetyllä järjestelmällä oli positiivisia vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun kontrolliryhmään verrattuna; potilailla oli vähemmän käyntejä ensiapupoliklinikalla; sytostaattihoito jatkui pidempään ja kokonais-elossaoloaika oli pidempi.

Osallistujat oli jaettu alaryhmiin atk-taitojen suhteen. Kokemattomat käyttäjät hyötyivät järjestelmästä enemmän. Ryhmä poikkesi taustatiedoiltaan kokeneiden käyttäjien ryhmästä (mm. olivat vanhempia, vähemmän koulutettuja, miehiä), mutta näiden taustatekijöiden vaikutusta lopputulosmuuttujiin ei tutkimuksessa selvitetty.^5,6

Denis (2017) tutki vastaavan järjestelmän käyttöä Ranskassa 121 keuhkosyöpäpotilaalla. Järjestelmää käyttäneiden kokonaiselossa-oloaika oli pidempi ja heille tehtiin vähemmän kuvantamis-tutkimuksia. Järjestelmää käyttäneiden taudin uusiutuminen huomattiin 2/3 tapauksessa sovittujen kontrollien välillä, kun kontrolliryhmässä näin oli vain 1/3 tapauksessa.⁷ Ennalta sovitussa välitarkastusajankohdassa ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero kuolleisuudessa. Tämän perusteella tutkimus keskeytettiin ja kontrolliryhmän osallistujat siirrettiin käyttämään järjestelmää.⁸

Warringtonin (2019) katsauksessa käytiin läpi vastaavia järjestelmiä, joista löytyi tutkimustietoa. Kaikki tutkimukset käyttivät jotain potilaskeskeistä lopputulosta järjestelmän tehokkuuden arvioimiseen, usein elämänlaatumittaria, oirekyselyä ja psykososiaalisia lopputulosmittareita. Järjestelmät voivat auttaa potilaita hallitsemaan syöpähoitojen sivuvaikutuksia ja niillä on positiivisia vaikutuksia potilaskeskeisiin lopputulosmuuttujiin kuten elämänlaatuun ja kokonaiselossaoloaikaan. Järjestelmien käyttöön sitoudutaan hyvin.⁹

Potilaiden kannalta erilaisten järjestelmien on raportoitu parantavan potilaan ja hoitavan henkilökunnan välistä kommunikaatiota, auttavan potilaita oireiden hoidossa ja lisäävän potilaiden turvallisuuden tunnetta, kun oireseurantaa tehdään tapaamisten välillä.^10,11,12

Hoitavan organisaation kannalta järjestelmien käyttö voi olla kustannusvaikuttava tapa seurata syöpäpotilaiden oireita ja elämänlaatua.^13,14

Arviointihetkellä (kesäkuu 2020) oli menossa useita tutkimuksia Kaiku Health ‑palvelusta ja muista samantapaisista järjestelmistä¹⁵.

Järjestelmän turvallisuus on hyvällä tasolla, joskin loppukäyttäjän toiminta voi lisätä tai vähentää joitakin riskejä. Yhtiö seuraa jatkuvasti virheilmoituksia ja tekee tarvittavat toimet turvallisuuden parantamiseksi. Tuotteen käyttöön liittyviä haittatapahtumia ei ole raportoitu. Yhtiön riskienarviointiraportti on kattava.^16,17

Kaiku Health ‑järjestelmän käyttöön liittyy aloituskustannus sekä kuukausittainen käyttökorvaus. Aloituskustannus on kohtuullinen ja sidottu hankittavien moduulien määrään. Kuukausittainen käyttökorvaus riippuu moduulien ja potilaiden määrästä. Nämä kustannukset kohdistuvat hankkivalle organisaatiolle.

Valmistaja ei laskuta loppukäyttäjää. Myöskään asiakasorganisaatiot eivät tiettävästi peri käyttäjiltä maksuja järjestelmän käytöstä¹.

Kaiku Health ‑palvelu täyttää hyvin tietoturva- ja tietosuoja-vaatimukset. Palvelu tukee liitäntöjä useaan eri järjestelmiin. Tässä arvioinnissa ei ole otettu huomioon liitäntöjä, joten suosittelemme, että nämä liitännät sisällytetään hankinnan yhteydessä tehtävään tietoturva- ja tietosuoja-arviointiin.18 Huomiona myös, että hankintaa harkitseva organisaatio on vastuussa tietosuojasta, koska se toimii rekisterinpitäjänä (data controller) ja Kaiku Health Oy toimii henkilötietojen käsittelijänä (data processor).  

Kaiku Health ‑palvelu ei täytä arviointihetkellä (kesäkuu 2020) kaikkia vaatimuksia, jotka laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta asettaa (WCAG 2.1. tasot A ja AA)¹ Poikkeamat on raportoitu saavutettavuusselosteessa¹⁹. Verkkosivustoja koskevat määräykset tulevat voimaan 9/2020 sekä mobiilisovellusten osalta 6/2021²⁰.

Käytettävyyden osalta on huomioitu erityiskäyttäjäryhmät. Järjestelmää testataan todellisilla käyttäjillä ja yrityksellä on käytössä prosessi, jonka avulla asiakaspalautteen perusteella tunnistetut käytettävyyden kehityskohteet tulevat osaksi tuotteen kehitysprosessia.¹

Kaiku Health on Software as a Service (SaaS) ‑palvelu, jota voi käyttää seuraavilla verkkoselaimilla: Apple Safari, Google Chrome, Microsoft Internet Explorer (11 tai uudempi) ja Mozilla Firefox. Mobiilisovellus on saatavilla Androidille ja iOS:lle.¹

Tuotteesta on tällä hetkellä integraatio suomi.fi-tunnistautumispalveluun ja seuraaviin terveydenhuollon järjestelmiin: Acute ja Uranus (potilastiedot), Varian ARIA (sädehoidon potilastiedot), MOSAIQ (onkologian potilastiedot), Oberon (potilashallinto), Mylab (laboratoriotoiminta).¹

Kaiku Health ‑palveluun liittyvät kyselyt voidaan integroida kolmansien osapuolien palveluihin iframe- ja JWT token ‑autentikoinnin (todentamisen) kautta.¹

Palvelu hyödyntää tekoälyä

Kaiku Health ‑palvelu käyttää hyväkseen koneoppimiseen perustuvaa tekoälyä niin loppukäyttäjän kuin hoitavan organisaation toimintojen suhteen. Tekoäly hyödyntää loppukäyttäjän syöttämää oirearvioita. Ennusteen tarkkuutta voidaan parantaa käyttämällä lisäksi hyväksi potilastietojärjestelmiin kertyviä laboratoriotutkimustuloksia ja tietoja hoitotoimenpiteistä. Näiden tietojen perusteella tekoäly tuottaa personalisoituja ennustuksia ja lähettää tarvittaessa hälytyksen hoitavalle organisaatiolle.¹

Kyseessä on jatkuvasti oppiva systeemi, jonka uudelleen opetus toteutetaan manuaalisesti ja samalla suorituskykyä monitoroiden¹. Tekoälyalgoritmi ei vaadi henkilökunnalta erityisiä toimenpiteitä toimiakseen.¹

Koulutus ja tuki

Kaiku Health järjestää käyttökoulutuksen hoitavalle organisaatiolle ennen käyttöönottoa. Loppukäyttäjät eivät tarvitse koulutusta ennen käyttöä¹.

Palvelun tekninen tuki on saatavilla välillä klo. 9-17 (EET/UTC+02:00) työpäivien aikana suomen, englannin, saksan, ranskan ja ruotsin kielellä joko Kaiku Healthin kautta tai sähköpostilla (support@kaikuhealth.com).¹

Järjestelmän levinneisyys

Kaiku Health on käytössä yli 40 onkologian klinikalla Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa, Italiassa ja Alankomaissa. Ensimmäinen versio tuotteesta on otettu käyttöön vuonna 2012.¹

Muita tuotetta koskevia suosituksia

ESMO suositti COVID-19-pandemian levitessä keväällä 2020 etäseurantajärjestelmien käyttöä syöpäpotilaiden voinnin seurantaan, jotta altistumista COVID-19-virukselle voidaan vähentää.²¹

1. Yrityksen täyttämä Digi-HTA, ei julkinen tieto
2. Peltola et al 2016. A Novel Digital Patient-Reported Outcome Pltaform for Head and Neck Oncology Patients- A Pilot Study. Clinical Medicine Insights: Ear, Nose and Throat 2016:9 1-6. Doi: 10.4137/CMENT.S40219
3. Putkonen et al 2018. Web-based symptom tracking of Multiple Myeloma patients. Saatavilla http://arxius.infosalut.com/infosalut/2018/program_ebmt2018_hsll.pdf  Luettu 17.6.2020
4. Kairemo et al 2018.  Web monitoring tool for ¹⁷⁷Lutetium-PSMA treatments in prostate cancer patients. Saatavilla https://epos.myesr.org/poster/esr/ecr2018/C-1065  Luettu 17.6.2020
5. Basch et al 2016. Symptom Monitoring With Patient-Reported Outcomes During Routine Cancer Treatment: A Randomized Controlled Trial. J ClinOncol 34:557-565.  Doi: 10.1200/JCO.2015.63.0830
6. Basch et al 2017. Overall Survival Results of a Trial Assessing Patient-Reported Outcomes for Symptom Monitoring During Routine cancer Treatment. Jama 2017; 318(2): 197-198. Doi: 10.1001/jama.2017.7156
7. Denis et al 2017. Randomized Trial Comparing a Web-Mediated Follow-up With Routine Surveillance in Lung Cancer Patients. JNCI J Natl Cancer Inst 2017;109(9(:djx029. Doi: 10.1093/jnci/djx029.
8. Denis et al 2019. Two-Year Survival Comparing Web-Based Symptom Monitoring vs Routine Surveillance Following Treatment for Lung Cancer. Jama 2019; 321(3):306-307.
9. Warrington et al 2019. Electronic Systems for Patients to Report and Manage Side Effects of Cancer Treatment: Systematic Review. J Med Internet Res 2019;21(1):e10875. Doi: 10.2196/10875
10. McCann et al 2009. Patients’ Perceptions and Experiences of Using a mobile Phone-Based Advanced Symptom Management System (ASyMS) to Monitor and Manage Chemotherapy Related Toxicity. Eur J Cancer Care 2009; 18(2):156-64. Doi: 10.1111/j.1365-2354,2008.00938.x
11. Jensen et al 2013. Review of Electronic Patient-Reported Outcomes Systems Used in Cancer Clinical Care. Journal of Oncology Practice 2013;10(4):e215-e222. Doi:10.1200/JOP.2013.001067
12. Snyder et al 2019. A PRO-cision Medicine Methods Toolkit to Address the Challenges of Personalizing Cancer care Using Patient-Reported Outcomes.
13. Lizee et al 2019. Cost-Effectiveness of Web-based Patient-Reported Outcome Surveillance in Patients With Lung Cancer. Journal of Thoracic Oncology 2019;14(6):1012-1020. Doi: 10.1016/j.jtho.2019.02.005.
14. Nixon et al 2018. Cost-effectiveness of symptom monitoring with patient-reported outcomes during routine cancer treatment. Journal of Cancer Policy 2018;15:32-36.  Doi: 10.11016/j.jcpo.2017.12.001
15. Menossa olevia tutkimuksia. https://clinicaltrials.gov/ct2/results?cond=Cancer&term=ePRo&cntry=&state=&city=&dist=  Luettu 18.6.2020
16. Kaiku Health – risk management report
17. Kaiku Health – Incident management and complaint handling process
18. Huoltovarmuuskeskus, Kyber-Terveys-hanke 2018-2019. Saatavilla https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/sosiaali-ja-terveydenhuollon-hankintojen-tietoturva-ja
19. Kaiku Health, accessibility statement 10thJune 2020
20. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019
21. ESMO suositus. Saatavilla https://www.esmo.org/guidelines/cancer-patient-management-during-the-covid-19-pandemic Luettu 17.6.2020

Petra Falkenbach, erikoissuunnittelija, FinCCHTA
Jari Jääskelä, tutkimusavustaja, OUSPG, Oulun yliopisto
Timo Kolehmainen, tekoälyasiantuntija, Oulun yliopisto lääketieteellinen tiedekunta
Jari Haverinen, asiantuntija, Oulun yliopisto lääketieteellinen tiedekunta