Alaraajahalvaantuneiden kuntoutus
Laitteen käytöstä alaraajahalvaantuneiden kuntoutuksessa löytyy muutamia tutkimuksia.2-5 Kaikissa näissä kuntoutujat pystyivät kävelemään laitteen ja lisätuen (kyynärsauvat, kävelytuki) avulla. Vammataso vaikuttaa siihen kuinka paljon apua kävelyyn tarvitaan kuntouttajalta, osa selviää lähes itsenäisesti. Kävelynopeus jää tutkimusten valossa hitaaksi (0,19-0,55 m/s, vammataso vaikuttaa nopeuteen), se kuitenkin nopeutui kuntoutuksen aikana.2,3,5 Laite mahdollistaa jopa 0,78 m/s kävelynopeuden, minkä katsotaan riittävän rajalliseen liikkumiseen yleisissä tiloissa.6
Vastaavan tyyppisistä laitteista on jonkin verran tutkimuksia alaraajahalvaantuneiden kuntoutuksessa ja näistä tutkimuksista on julkaistu katsausartikkeleita. Yhteenvetona näistä katsauksista voidaan todeta, että 1) laitteet mahdollistavat kävelyn ja pystyasennon; 2) kävelynopeus kasvaa, kun harjoitusmäärä lisääntyy, mutta jää silti kohtuullisen hitaaksi; 3) vammataso ja aika vammau-tumisesta vaikuttaa kävelynopeuteen; 4) näyttö kardiovaskulaarisista hyödyistä on ristiriitaista; 5) käyttäjät kokivat laitteet turvallisiksi ja heillä oli positiivinen asenne laitteita kohtaan.7-11 Laitteet ovat lupaavia kuntoutuksen tehostamisessa mutta näyttö siitä on vielä rajallista.7
Katsauksissa tuli esiin, että tutkimuksissa oli huomattavia eroja harjoituskerroissa 7-9,11,12; käytetyt mittarit vaihtelivat7-12; vammatasoissa oli eroja 7-9,12; otoskoot olivat pieniä 7,8,11; tutkimusten laatu arviointiin huonoksi 7,9; sidonnaisuuksien ilmoittamisessa oli puutteita 7.
Tutkimuksissa yleisin vammataso oli T10 ja tutkittavien vammat pääosin tasoilla T4-T12 (selkäydinvammaluokituksen rintaranka-asteikko T1-T12).12 Laitetta hankittaessa on syytä miettiä, vastaako tämä yksikön asiakasryhmän vammatasoa.
Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen kuntoutuksen osalta laitteesta löytyi kirjallisuuskatsauksessa yksi tutkimus. Tutkimus keskittyi laitteen teknisen toteutuksen kuvaamiseen, ja mukana olleen yhden tutkittavan kohdalla alustavat tulokset osoittivat kävelykyvyn paranemista.13 Valmistaja on tehnyt laitteen käytöstä aivoveren-kiertohäiriön jälkeisessä kuntoutuksessa neljä tutkimusta (yhteensä 42 tutkittavaa). Näissä osallistujien kävelyyn liittyvät testit osoittivat kävelykyvyn parantumista, yksityiskohtaisempaa tietoa tuloksista ei ollut saatavilla.14
Vastaavan tyyppisistä laitteista aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kuntoutuksessa löytyi yksi katsaus. Sen mukaan kävelyrobotti-kuntoutus oli yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus. Sub-akuutissa tilanteessa kävelyrobottikuntoutuksesta voi olla lisähyötyä. Tutkimusten tulokset olivat osittain ristiriitaiset. Tekijät kiinnittivät huomiota siihen, että tutkimukset olivat pieniä, useimmissa ei ollut vertailuryhmää ja vammaluokitteluja ilmoitettiin huonosti.15
Muista syistä tapahtuva kuntoutus
Kanadan CADHT (Canadian Agency for Drugs and Technologies in Health) ei löytänyt tutkimuksia, joista olisi voinut tehdä päätelmiä laitteiden vaikuttavuudesta alaraajaheikkouksista kärsivien potilaiden osalta. Tästä katsauksesta oli alaraajahalvaantuneet rajattu pois.16
Englannissa NICE (National Institute for Health and Care Excellence) on arvioinut vastaavan yksittäisen laitteen. Tutkimusten perusteella laitteen käyttö paransi itsenäistä kävelykykyä, kävelynopeutta ja käveltyä matkaa. Samalla NICE tuo esiin näyttöön liittyvän epävarmuuden, esiin nousevat erityisesti tutkimusten pienet otoskoot ja vertailuryhmien puute. 17
Laitteen mahdollistama pystyasento antaa toissijaisia hyötyjä. Näitä voivat olla kivun väheneminen, suolen ja rakon toiminnan muutokset, spastisuuden väheneminen ja psyykkinen hyvinvointi. 5,7,18
