BitHabit®- sovellus elintapaohjaukseen ja mielen hyvinvointiin

Tuotteella tavoiteltavat hyödyt 

BitHabit-sovelluksen tavoitteena on tukea terveellisiä elintapoja, vahvistaa mielenterveyttä ja ehkäistä elintapasairauksia. Sovellus perustuu useisiin käyttäytymisteorioihin. Sen tavoitteena on vahvistaa hyvinvointi edistävien tapojen muodostumista sekä muutosten ylläpitoa toiston ja vähitellen automatisoituvan toiminnan avulla. BitHabit-sovellusta voidaan käyttää itsenäisenä ratkaisuna tai osana muita terveys- ja hyvinvointipalveluja. 

Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö  

Tähän arviointiin otettiin kolme StopDia-tutkimushankkeessa toteutettua satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (Randomized controlled trial, RCT), joissa keskeinen interventio oli hankkeessa kehitetty BitHabit-sovellus ja sen käyttö elintapaohjauksessa. Tutkimuksissa käytettiin samaa aineistoa, joka koostui noin 3 000 henkilöstä, joilla oli kohonnut riski sairastua diabetekseen.  Osallistujat olivat 18−74-vuotiaita aikuisia, joista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä. Osallistujien Finnish Diabetes Risk Score (FINDRISC) oli vähintään 12. Tällä riskitasolla noin joka kuudennen arvioidaan sairastuvan tyypin 2 diabetekseen (T2D) seuraavan 10 vuoden aikana.  

Osallistujat satunnaistettiin kolmeen suunnilleen samankokoiseen ryhmään: digitaaliseen interventioon (DIGI), digitaalisen ja ryhmämuotoisen intervention yhdistelmään (DIGI+GROUP) sekä tavanomaiseen hoitoon (CONTROL). DIGI- ja DIGI+GROUP-ryhmien interventiot perustuivat tapojen muodostumisen, itseohjautuvuuden ja itsesäätelyn teorioihin. DIGI+GROUP-ryhmä käytti BitHabit-sovellusta ja sai sen ohella terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamaa ryhmäohjausta. CONTROL-ryhmä sai lähtötilanteessa kertaluonteisesti tietoa T2D:n elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä sekä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. [2,3,4] 

Ensimmäisen tutkimuksen tavoitteena oli kuvata TD2-riskissä oleville henkilöille suunnattu digitaalinen interventio eli BitHabit-sovellus, joka tukee terveellisten elintapojen muodostumista [2]. Toisen tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa BitHabit-sovelluksen pitkäaikaisen käytön käyttäytymisprofiilit, kartoittaa niiden ennustetekijät sekä tarkastella profiilien yhteyksiä TD2-riskitekijöiden muutoksiin tutkimuksen aikana [3]. Kolmannessa tutkimuksessa arvioitiin digitaalisen elintapaintervention sekä sen ja ryhmämuotoisen intervention yhdistelmän vaikutuksia ruokavalion laatuun, fyysiseen aktiivisuuteen, paikallaanoloaikaan, kehon kokonais- ja keskivartalorasvaan, insuliiniresistenssiin sekä glukoosiaineenvaihduntaan verrattuna tavanomaiseen hoitoon korkean T2D-riskin aikuisilla. Lisäksi arvioitiin, vaikuttiko hoitoon sitoutuminen digitaalisen ja ryhmämuotoisen interventioiden tuloksiin. [4] 

Tuloksista ilmenee, että sovelluksen käyttöönotto onnistui hyvin ja viikoittainen käyttöaste säilyi melko korkeana kuuden kuukauden ajan, vaikka päivittäinen käyttö oli vähäisempää [2]. Osallistujista 38,0 % hyödynsi sovellusta viikoittain, 10,8 % noin kahdesti viikossa ja 4,3 % lähes päivittäin koko seurannan ajan, kun taas 46,9 % luopui sovelluksesta puolen vuoden jälkeen [3]. Tutkimuksen keskeyttäneiden osuus oli samankaltainen kaikissa ryhmissä (DIGI 16 %, DIGI+GROUP 16 %, CONTROL 14 %, p = 0,251). [2,3,4] Ensimmäisen kuukauden käyttöaste ennusti myöhempää aktiivisuutta. Tiiviimpään hyödyntämiseen liittyivät korkeampi ikä, parempi ruokavalion laatu ja myönteinen käyttökokemus, kun taas runsas internetin hyödyntäminen ja kasvokkainen ryhmävalmennus vähensivät käyttöä. Arvostelijat kuuluivat harvemmin aktiivisimpaan ryhmään kuin suosittelijat. [3] Aktiivinen osallistuminen interventioihin oli yhteydessä parempiin tuloksiin [4]. 

Tulosten mukaan yhdistelmäinterventio (DIGI+GROUP) paransi ruokavalion laatua (Healthy Diet Index, HDI) parhaiten. HDI parani vuoden aikana enemmän DIGI+GROUP-ryhmässä kuin CONTROL-ryhmässä (+3,2 vs. +1,4 pistettä, p < 0,001). Lisäksi HDI:n muutos ajan myötä erosi tilastollisesti merkitsevästi ryhmien välillä (p < 0,001), mikä tukee intervention vaikuttavuutta HDI:n paranemisessa. Myös vaikutukset vyötärönympärykseen ja insuliiniresistenssiin olivat myönteisiä, mutta ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Muissa keskeisissä mittareissa (fyysinen aktiivisuus, kehon paino, glukoosiarvot) ei havaittu merkittäviä eroja. Digitaaliseen interventioon sitoutuminen lisäsi fyysistä aktiivisuutta ja vähensi paikallaanoloa. [4] Osallistujilla, jotka käyttivät sovellusta lähes päivittäin, ruokavalion laatu parani (p < 0,02) ja sekä painoindeksi (Body Mass Index, BMI; p < 0,01) että vyötärönympärys (p < 0,02) pienenivät muita osallistujia enemmän [3]. 

Vuonna 2023 toteutettiin havainnoiva poikkileikkaustutkimus osana Feeling Good North Savo ‑ohjelmaa. Osallistujat rekrytoitiin avoimesti, ja he täyttivät MySeula-kyselyn sekä saattoivat halutessaan käyttää BitHabit-sovellusta 1−2 kuukauden ajan. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ristiintaulukoinnin sekä regressio- ja klusterointimenetelmien avulla. Tutkimukseen osallistui 1 646 aikuista, joista 77 % oli naisia; osallistujien keski-ikä oli 46,7 vuotta. Yli puolella tutkituista oli vähintään yksi elämän haaste, yleisimmin psyykkinen (31 %) tai fyysinen (29 %) toimintarajoite. BitHabit-sovelluksen käytön aloitti 52 % osallistujista. 

Käytön aloittaminen oli yleisempää naisilla, työssäkäyvillä sekä niillä, joilla oli enemmän haasteita ja olivat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä. Käyttäjistä tunnistettiin kolme ryhmää: hyvinvoivat ei-aktiiviset, kuormittuneet ei-aktiiviset ja aktiiviset käyttäjät. Tulokset viittaavat siihen, että sovellusta kokeilevat erityisesti henkilöt, joilla on hyvinvoinnin ongelmia, kun taas aktiivinen käyttö painottui paremmin voiviin ja usein myös iäkkäämpiin käyttäjiin. Tämä korostaa tarvetta kohdentaa ja räätälöidä digitaalisia interventioita eri käyttäjäryhmille. [5] 

Osana HYPE-hanketta (HYPE = Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa) toteutettiin vuosina 2024−2025 interventiotutkimus, jossa arvioitiin BitHabit-sovelluksen yhteyttä mielen hyvinvointiin, terveellisiin elintapoihin sekä sen digipalvelun omaksumista työikäisessä väestössä. Tutkimus toteutettiin porrastaen (stepped-wedge design), joten jonossa olevia henkilöitä voitiin hyödyntää verrokkiryhmänä. Sovelluksen käytön dataa kerättiin 845 käyttäjältä. Tavoitteena oli tunnistaa sovelluksesta eniten hyötyvät kohderyhmät ja sitoutumiseen vaikuttavat tekijät.  

Mobiili-interventiolla havaittiin viitteitä myönteisistä vaikutuksista mielen hyvinvointiin ja elintapoihin, mutta käyttöönotto ja osallistumisaste vaihtelivat ryhmittäin. Käyttöönotto oli todennäköisempää nuoremmilla, naisilla ja korkeasti koulutetuilla, kun taas aktiivinen hyödyntäminen oli yleisempää iäkkäämmillä osallistujilla. Havainnot viittaavat siihen, että sovellus voi tukea hyvinvoinnin edistämistä, mutta sen vaikuttavuus ja käyttökelpoisuus eivät välttämättä ole yhdenmukaisia kaikissa kohderyhmissä. [6] 

Mieliteko-ohjelman ensimmäisenä hankekautena BitHabit-sovellus toimi Mieliteko-ohjelmassa työkaluna, jolla tuettiin hyvinvointia pienillä arjen teoilla. Sovellusta käytettiin sekä osana elintapavalmennusta että laajemmassa väestöpilotissa Myseula-kyselyn jälkeen. Toiminta keskittyi erityisesti mielen hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviin pieniin tekoihin. 

Sovelluksen kokeilu aloitettiin melko usein, mutta aktiivinen käyttö jäi rajalliseksi. Lyhytaikaisessa käytössä havaittiin pieni, tilastollisesti merkitsevä parannus elämään tyytyväisyydessä. Keskeisenä haasteena oli käyttäjien sitouttaminen ja sovelluksen jatkuvan käytön lisääminen. [7]  

Kirjallisuuskatsaukset 

Pysyvä terveyskäyttäytymisen muutos edellyttää uusien, automatisoituneiden tapojen muodostumista; pelkkä tieto ja motivaatio eivät riitä. Keskeisiä edistäviä tekijöitä ovat suunnittelu, toisto, itsehavainnointi, palaute ja realistiset odotukset sekä motivaatio ja myönteiset kokemukset. Samoin täytyy pyrkiä epäterveellisten tapojen purkamiseen ympäristöä muokkaamalla. Muutosta heikentävät epäsäännöllinen toisto, epäselvät vihjeet ja negatiiviset kokemukset. [8,9,10] Digitaaliset välineet voivat tukea muutosta muistutusten, seurannan ja palautteen avulla. Tapoihin perustuva lähestymistapa edellyttää pitkäjänteistä muutosta. Käyttäytyminen automatisoituu vähitellen, keskimäärin noin 66 päivässä tai siihen saattaa mennä jopa 252 päivää. [10,11] 

Systemaattisissa katsauksissa arvioitiin sovellusten vaikutuksia painonhallintaan, vyötärönympärykseen, veren rasva- ja sokeriarvoihin, energiankulutukseen ja fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ylipainoisilla aikuisilla ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla aikuisilla. Sovellukset sisälsivät tyypillisesti omaseurantaa, palautetta ja personoituja viestejä, mutta interventioiden toteutus vaihteli.  

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että sovellusten käyttö auttaa alentamaan painoa jonkin verran, varsinkin jos terveydenhuollon ammattilainen on mukana interventiossa. Osassa tutkimuksia löydös on ollut tilastollisesti merkitsevä. Sovellusten käyttö ei kuitenkaan ole osoittautunut muita menetelmiä tehokkaammaksi. Muissa lopputuloksissa (esimerkiksi vyötärönympärys, energiankulutus, lipidit, HbA1c eli pitkäaikaissokeri) ei havaittu johdonmukaisia tai merkitseviä vaikutuksia. Sovellukset lisäsivät kuitenkin elintapaohjaukseen sitoutumista ja vähensivät keskeyttämistä perinteisiin menetelmiin verrattuna. Käyttäytymisen muutoksen tekniikat, erityisesti toiminnan suunnittelu ja asteittaiset tehtävät, voivat lisätä fyysistä aktiivisuutta, myös tottumuksiin kohdistuvat menetelmät voivat olla vaikuttavia. [12,13,14] 

Muut suositukset ja arvioinnit  

HYPE-hankkeessa laaditun tutkimusperusteisen politiikkasuosituksen mukaan digitaalisia hyvinvointisovelluksia tulisi hyödyntää väestötason hyvinvoinnin tukena ja riskiryhmien tunnistamisessa. Niiden vaikuttavuuden parantaminen edellyttää kuitenkin käyttäjäryhmittäistä kohdentamista ja yksilöllistä räätälöintiä. [6]

Toimitetun materiaalin mukaan kehityksessä noudatetaan ISO 31000 –standardin riskienhallintaperiaatteita. Yrityksellä on käytössä riskienhallintasuunnitelma, jossa määritellään tuotteen turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja hallintakeinoja. Tuotteelle on tehty riskianalyysi, jossa on tunnistettu joitakin mahdollisia epätoivottuja vaikutuksia ja määritelty niihin liittyviä hallintatoimenpiteitä. [1] 

Toimitetun dokumentaation perusteella riskienhallintasuunnitelma on versiohallittu, ja sitä ylläpidetään sekä tarkastellaan säännöllisesti. [1] 

Tuotteen virheellinen käyttö pyritään ehkäisemään tukimateriaalien, palautekanavan sekä sisällön säännöllisen eettisen tarkastelun avulla. [1] 

Yritys on nimennyt henkilön, joka vastaa tuotteen turvallisuudesta. [1] 

Kustannukset määräytyvät käyttäjämäärän ja sopimusajan perusteella. Tyypillinen hinnoittelu suomalaiselle asiakasorganisaatiolle on käyttäjäkohtainen kuukausilisenssi (alv 0 %) 12 kuukauden sopimuksella. [1]  

Yritys laskuttaa sovelluksen käytöstä palvelua tarjoavaa organisaatiota. Asiakasorganisaatio päättää loppukäyttäjiltä tuotteen käytöstä perittävistä maksuista. [1]  

Lisenssimaksu sisältää ylläpidon ja päivitykset. Erillistä aloitus- tai perustamismaksua ei peritä. Käyttöönottokustannus voidaan kuitenkin sisällyttää kuukausimaksuun, jos lisenssejä tilataan vähintään tietty määrä. Muussa tapauksessa käyttöönotto laskutetaan erikseen, ja sen suuruuteen vaikuttavat muun muassa viestintäsuunnitelman laatiminen sekä datan keräämisen ja toimittamisen valmistelut.  

Tuotteen käyttöönotto ei vaadi muutoksia tiloissa, laitteissa tai tietojärjestelmissä, eikä sen käyttö edellytä integraatioita muihin tietojärjestelmiin. Asiakasorganisaatio voi halutessaan sopia sovelluksen käyttöönottokoulutuksesta. Tarvittaessa yritys laatii myös organisaatiokohtaiset ohjeet ammattilaisten käyttöön. [1] 

Kaikki laskutettava työ, kuten tuotteen edelleen kehittäminen ja datan kerääminen sovitaan etukäteen kirjallisesti projektitoimituksen yhteydessä [1]. 

Tuotteen käytöstä on laadittu kustannuslaskelma, jossa sen kustannuksia verrataan perinteisillä tavoilla toteutettuihin elintapainterventioihin. [1] 

Valmistajan antamien tietojen perusteella palvelun käytön kustannukset vaikuttavat kohtuullisilta verrattuna vastaavan palvelun tuottamiseen muulla tavoin.

Arvioinnissa on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimuskantaa ja BitHabit:n toimittamaa vastausmateriaalia [1] 

Riskienhallinta ja tietoturvatestaus 

Yritys noudattaa dokumentoitua riskienhallintaprosessia. Toimitetun materiaalin perusteella riskienhallinta sisältää riskien tunnistamisen, vaikutusten ja todennäköisyyksien arvioinnin sekä hallintatoimenpiteiden määrittelyn. ISO 27001 –sertifiointia ei ole. Tuotteelle suoritetaan automatisoitua tietoturvatestausta, jonka avulla tunnistetaan ohjelmistokomponentteihin ja riippuvuuksiin liittyviä tunnettuja haavoittuvuuksia sekä manuaalista penetraatiotestausta 1—2 kertaa vuodessa. [1] 

Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpidetään ja tarkastetaan tietoturvan ja –suojan osalta 6 kuukauden välein. Yritys on nimittänyt tietoturvasta vastaavan henkilön. [1] 

Lokien hallinta 

Järjestelmässä toteutetaan käyttö- ja hallintapahtumien lokitusta. Lokien eheys varmistetaan ja niitä säilytetään 12 kuukauden ajan. Taustajärjestelmän sovelluslokeja ja teknisiä metriikoita seurataan Azure-monitorointiratkaisujen avulla. [1] 

Käyttäjien hallinta 

Käyttäjähallinta perustuu OTP-pohjaiseen tunnistautumiseen, jossa käyttäjä tunnistetaan ennakkoon annettujen käyttäjätietojen perusteella ja kirjautuminen toteutetaan tekstiviestitse toimitettavalla kertakäyttöisellä kirjautumiskoodilla. Sovelluksessa ei ole eriytettyjä käyttäjätasoja tai käyttäjärooleja, joten roolipohjainen käyttöoikeuksien hallinta ei ole sovellettavissa. [1] 

Laitteisto 

Tuote on SaaS (Software as a Service) -palvelu, joka on toteutettu Microsoft Azure ‑ympäristöön. Ratkaisu hyödyntää Google Firebase  -palvelua. Asiakassovellus on toteutettu  iOS- ja Android-mobiililaitteille. [1] 

Tietosuoja 

Toimitetun dokumentaation perusteella tietojen suojaamisessa hyödynnetään yleisesti hyväksyttyjä ja nykyaikaisia salausmenetelmiä, kuten AES-256–salausta sekä TLS-suojattuja tiedonsiirtoyhteyksiä. [1] 

Yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) mukaiset tiedot säilytetään EU:n ja/tai ETA:n sisällä. [15] 

Tuotteelle on toteutettu tietosuojan vaikutustenarviointi (Data Protection Impact Assessment, DPIA). [1] Yritys toimii henkilötietojen käsittelijänä ja asiakasorganisaatio rekisterinpitäjänä. [1] Yrityksessä on nimitetty tietosuojavastaava. [1] 

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankintavaiheessa olisi syytä aina olla yhteydessä organisaation tietohallintoon, tietoturva-asiantuntijaan ja tietosuoja-asiantuntijaan. Keskustelkaa heidän kanssaan täyttääkö kyseinen tuote teidän vaatimuksenne. Lisäksi suosittelemme, että hyvinvointialueet käyttävät tukena hankinnoissa Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) tietoturvaopasta hankinnoille [15,16]. 

Palvelussa on käyttöliittymät sekä ammattilaiselle että loppukäyttäjälle. Tuote sisältää loppukäyttäjän iOS- ja Android-natiivisovellukset sekä ammattilaisen verkkosovelluksen.  

Valmistajan mukaan tuotteen käytettävyyden ja saavutettavuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka huomioi asiakaspalautteen. Käyttöliittymien kehittämisessä on huomioitu standardien mukaiset näkökulmat, kuten ihmiskeskeinen suunnittelu (human-centred design), käyttäjäkeskeien prosessisuunnittelu sekä jatkuva käyttäjätutkimus. Loppukäyttäjille on tarjolla maksuton demoversio tuotteesta käyttöönottoprosessin yhteydessä, mutta ammattilaiskäyttöliittymän osalta ei. [1]  

Käytettävyys loppukäyttäjä 

Loppukäyttäjille tarkoitetut iOS- ja Android-sovellukset on julkaistu helmikuussa 2026. Aikaisemmin loppukäyttäjille oli tarjolla Progressive Web Application (PWA) ­­‑sovellus. Koska iOS- ja Android-sovellukset ovat uusia, niiden käytettävyyskokemuksia on tarkoitus kerätä Digihoitokokeilun käyttäjäpalautteiden avulla. ja tuloksia näistä olisi saatavilla  kevään 2027 kuluessa, joten arviointihetkellä tätä tietoa ei ollut saatavilla. [1] 

Loppukäyttäjät voivat antaa palautetta ja kehitysideoita tuotteen käytettävyydestä sähköpostin välityksellä. Yritys ottaa palautteen huomioon tuotteen kehitystyössä. [1] 

Saavutettavuus loppukäyttäjä  

Yrityksen ilmoituksen mukaan erityiskäyttäjäryhmiä, kuten esimerkiksi heikkonäköisiä ja näkörajoitteisia sekä kuulovammaisia ja viittomakielisiä henkilöitä, ei ole erityisesti huomioitu tuotteen käytettävyyden ja saavutettavuuden suunnittelussa. Sen sijaan oletetaan, että Android- ja iOS-alustojen helppokäyttötoiminnot helpottavat käyttöä rajoittuneen toimintakyvyn kanssa. [1]  

Tuotteelle on tehty saavutettavuusarviointi, jonka yritys on itse toteuttanut. Ulkopuolinen taho toteuttaa/tekee saavutettavuusarvioinnin sovelluksen uudelle versiolle elokuussa 2026. 

Tuote täyttää osittain eurooppalaisen standardin EN 301 549 määrittelemät tekniset saavutettavuusvaatimukset. [1] Saavutettavuuden tila on kuvattu tuotteen saavutettavuusselosteessa, joka on saatavilla tuotteen verkkosivuilta [17].    

Käyttöohjeista ei ole saatavilla saavutettavuusvaatimukset täyttävää versiota. Tuotteen saavutettavuudesta voi antaa palautetta sähköpostin välityksellä. Yrityksen mukaan se vastaa palautteeseen 14 vuorokauden sisällä.  

Loppukäyttäjän iOS- ja/tai Android-sovellukset tukevat kaikkia alustojen helppokäyttötoimintoja sekä noudattavat alustojen suunnitteluohjeita. [1] 

Käytettävyys ammattilaiset 

Yrityksen ilmoituksen mukaan tuotteen ammattilaiskäyttöliittymän kehittämiseen osallistuneet henkilöt edustavat tuotteen todellisia loppukäyttäjiä. Käytettävyystestaukseen on osallistunut käyttäjiä, joilla on eritasoista osaamista digitaalisista välineistä, koska testaajiksi on pyritty valitsemaan ammattilaisia, joilla on eniten haasteita digitaalisten palveluiden käytössä. [1] 

Ammattikäyttäjä voivat antaa palautetta ja kehitysideoita käytettävyydestä sähköpostin välityksellä. Yritys ottaa palautteen huomioon tuotteen kehitystyössä. [1] 

Saavutettavuus ammattilaiset 

Tuotteen tekstisisällössä on pyritty selkeään kieleen. Yrityksen ilmoituksen mukaan erityiskäyttäjäryhmiä ei ole huomioitu ammattilaisen käyttöliittymän käytettävyyden ja saavutettavuuden suunnittelussa, vaan oletuksena on, että sitä käyttävät ammattilaiset, joilla ei ole erityisiä rajoitteita. [1]    

Ammattilaisen käyttöliittymälle ei ole tehty saavutettavuusarviointia. Tuotteen käyttöohjeistuksesta vastaa kulloisenkin käyttäjäorganisaation yhteyshenkilö. Käyttöohjeen saavutettava versio toimitetaan asiakasorganisaation edustajalle. [1] 

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankkivan organisaation tulee huomioida kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön asettamat saavutettavuusvaatimukset. [18–20] 

Yhteentoimivuus 

Tuote ei integroidu verkkosivustoon, muihin ohjelmistoihin tai palveluihin. Tuote on kuitenkin mahdollista integroida Rest-API-rajapinnoin potilastietojärjestelmiin ja tuotteen integroiminen omatietovarantoon on suunnitteilla. [1] 

Tuotteen sisältämä data voidaan siirtää yleisessä JSON-tiedostomuodossa. [1] 

Tekninen toimivuus 

Lähdekoodi- ja asetustiedostot ovat versionhallinta- ja auditointiprosessien piirissä. Versionhallinnassa hyödynnetään yrityksen GIT-pohjaista versionhallintajärjestelmää, jonka avulla ohjelmistoon tehtäviä muutoksia voidaan seurata ja hallita systemaattisesti. [1] 

Tuotteelle on määritelty testausprosessit, jotka toteutetaan osana ohjelmiston kehitys- ja ylläpitotoimintaa. [1] 

Yritys vastaanottaa ja käsittelee mahdolliset tuotteeseen liittyvät virheilmoitukset virka-aikana sähköpostitse. [1] 

Tuotteen toimintaa seurataan ennakoivasti mahdollisten häiriöiden ja vikojen tunnistamiseksi. Seuranta perustuu virhelokien sekä käytettävien ohjelmistokomponenttien ja kirjastojen säännölliseen tarkasteluun. [1] 

Yrityksellä ei ole erillistä suunnitelmaa tuotteen käytöstä poiston varalle. Valmistajan ilmoituksen mukaan tuotteessa ei ole esiintynyt käyttökatkoksia eikä se ole ollut poissa käytöstä vikatilan vuoksi viimeisen kuuden kuukauden aikana. [1] 

Tuotepäivitykset toteutetaan hallitusti seurantaa ja lokitusta hyödyntäen. Käyttäjille tiedotetaan päivityksistä ennen niiden käyttöönottoa sekä päivitysten jälkeen. Tarvittaessa järjestelmä voidaan palauttaa aikaisempaan versioon. Päivitykset ovat käyttäjille pakollisia, ja ne otetaan käyttöön kaikille käyttäjille keskitetysti. Valmistajan mukaan päivitykset eivät aiheuta käyttäjille näkyviä käyttökatkoksia. [1] 

Tuotteen käyttö edellyttää toimivaa verkkoyhteyttä joko langattoman lähiverkon (Wi-FI) tai mobiiliverkon kautta. [1] 

Koulutus ja tuotetuki 

Yritys tarjoaa tuotetukea arkisin klo 8—16 sähköpostitse ja puhelimitse. [1] 

Yritys tarjoaa organisaatiokohtaisia ohjeistuksia käyttöönoton tueksi. Terveydenhuollon ammattilaiset opastavat potilasta tuotteen käyttöönotossa. [1] 

Tuotteen aktivointi- ja käyttöohjeet ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. [1] 

Kuluttajansuoja 

Yritys ilmoittaa vastaavansa asiakkaiden yhteydenottoon viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. [1] 

Tuotteen käyttötarkoitus kerrotaan loppukäyttäjälle sovelluksen käyttöliittymässä ja käyttöohjeissa. Asiakkaalla on mahdollisuus tutustua tuotteen käyttöön ennen varsinaista käyttöönottoa. [1] Tuotteeseen liittyviä informaatio sekä koulutus- ja tukimateriaalit ovat saatavilla useissa eri muodoissa, kuten kirjallisina ohjeina, video-opastuksina ja sovelluksen sisäisinä käyttöä tukevina ohjeina. [1] Tieto tuotteen sisällöstä ja hinnoittelusta tuodaan esille verkkosivuilla, sovelluskaupoissa tai organisaation käyttöönottoprosesseissa. Tuote ei sisällä mainontaa. [1] 

Yrityksellä on ohjeistus tilanteisiin, jossa käyttäjä haluaa keskeyttää tuotteen käytön. [1] 

Tuotteen käyttöön ei liity erillisiä ikärajoitteita. Sovelluksen lataamiseen sovelletaan kuitenkin sovelluskauppojen (App Store ja Google Play) maakohtaista ikärajaluokitusta. Sisältö ja ohjeistus on suunniteltu selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi, ja tarvittaessa käyttäjälle tarjottavaa ohjeistusta voidaan mukauttaa hänen osaamisensa ja tarpeidensa mukaisesti. [1] 

Tuotteen levinneisyys 

Tuote on käytössä koko Suomessa ladattavana sovelluksena. Vuodesta 2023 alkaen tuote on ollut käytössä kolmella hyvinvointialueella sekä kahdessa tutkimushankkeessa. [1] 

1. Yrityksen täyttämä Digi-HTA-kyselylomake, ei julkinen tieto.­   
2. Harjumaa, M., Absetz, P., Ermes, M., Mattila, E., Männikkö, R., Tilles-Tirkkonen, T., Lintu, N., Schwab, U., Umer, A., Leppänen, J., & Pihlajamäki, J. (2020). Internet-Based Lifestyle Intervention to Prevent Type 2 Diabetes Through Healthy Habits: Design and 6-Month Usage Results of Randomized Controlled Trial. JMIR diabetes, 5(3), e15219. https://doi.org/10.2196/15219 
3. Lavikainen, P., Mattila, E., Absetz, P., Harjumaa, M., Lindström, J., Järvelä-Reijonen, E., Aittola, K., Männikkö, R., Tilles-Tirkkonen, T., Lintu, N., Lakka, T., van Gils, M., Pihlajamäki, J., & Martikainen, J. (2022). Digitally Supported Lifestyle Intervention to Prevent Type 2 Diabetes Through Healthy Habits: Secondary Analysis of Long-Term User Engagement Trajectories in a Randomized Controlled Trial. Journal of medical Internet research, 24(2), e31530. https://doi.org/10.2196/31530 
4. Lakka, T. A., Aittola, K., Järvelä-Reijonen, E., Tilles-Tirkkonen, T., Männikkö, R., Lintu, N., Karhunen, L., Kolehmainen, M., Harjumaa, M., Mattila, E., Järvenpää, R., Ermes, M., Mikkonen, S., Martikainen, J., Poutanen, K., Schwab, U., Absetz, P., Lindström, J., & Pihlajamäki, J. (2023). Real-world effectiveness of digital and group-based lifestyle interventions as compared with usual care to reduce type 2 diabetes risk – A stop diabetes pragmatic randomised trial. The Lancet regional health. Europe, 24, 100527. https://doi.org/10.1016/j.lanepe.2022.100527 
5. Rekola, H., Tolmunen, T., Mattila, E., Strömmer, J., Lakka, T. A., Länsimies, H., & Mäki-Opas, T. (2025). User Archetypes of a Well-Being-Promoting Mobile App Among Adults: Cross-Sectional Study and Cluster Analysis of Usage Patterns. JMIR mHealth and uHealth, 13, e68982. https://doi.org/10.2196/68982 
6. Rekola H., Ahonen T., Holappa A-S., Sankilampi U., Mäki-Opas T. Politiikka-suositus. BitHabit-hyvinvointisovelluksen vaikuttavuus ja käyttöön vaikuttavat tekijät työikäisessä väestössä. Itä-Suomen yliopisto. https://sites.uef.fi/vaikuttavuuden-talo/wp-content/uploads/sites/28/2025/10/Rekola_etal_Policy_Brief_HYPE_BitHabit_vaikuttavuus.pdf. Luettu 23.6.2026. 
7. Paronen E., Saijonkari M., Rekola H., Surakka A., Kurkinen K., Tolmunen T., Mäki-Opas T., Lammintakanen J. Mieliteko-ohjelman toimenpiteiden arviointi. https://www.mielitekomedia.fi/files/2023/October/Mieliteontoimenpiteidenarviointiraportti.pdf. Luettu 23.6.2026. 
8. Wood, W., & Neal, D. T. (2016). Healthy through Habit: Interventions for Initiating & Maintaining Health Behavior Change. Behavioral Science & Policy, 2(1), 71-83. https://doi.org/10.1177/237946151600200109 
9. Lally, P., & Gardner, B. (2013). Promoting habit formation. Health Psychology Review, 7(sup1), S137–S158. https://doi.org/10.1080/17437199.2011.603640 
10. Gardner, B., Lally, P., & Wardle, J. (2012). Making health habitual: the psychology of ’habit-formation’ and general practice. The British journal of general practice : the journal of the Royal College of General Practitioners, 62(605), 664–666. https://doi.org/10.3399/bjgp12X65946 
11. Harvey A. G. (2025). Maximizing benefits from evidence-based psychological treatments: Memory support and habit formation as key strategies. Behaviour research and therapy, 191, 104767. https://doi.org/10.1016/j.brat.2025.104767 
12. Semper, H. M., Povey, R., & Clark-Carter, D. (2016). A systematic review of the effectiveness of smartphone applications that encourage dietary self-regulatory strategies for weight loss in overweight and obese adults. Obesity reviews : an official journal of the International Association for the Study of Obesity, 17(9), 895–906. https://doi.org/10.1111/obr.12428 
13. Chew, H. S. J., Koh, W. L., Ng, J. S. H. Y., & Tan, K. K. (2022). Sustainability of Weight Loss Through Smartphone Apps: Systematic Review and Meta-analysis on Anthropometric, Metabolic, and Dietary Outcomes. Journal of medical Internet research, 24(9), e40141. https://doi.org/10.2196/40141 
14. Patterson, K., Davey, R., Keegan, R., Kunstler, B., Woodward, A., & Freene, N. (2022). Behaviour change techniques in cardiovascular disease smartphone apps to improve physical activity and sedentary behaviour: Systematic review and meta-regression. The international journal of behavioral nutrition and physical activity, 19(1), 81. https://doi.org/10.1186/s12966-022-01319-8 
15. Kyberturvallisuuskeskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimukset Saatavilla:  https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet-ja-oppaat/ohjeet-ja-oppaat-organisaatioille-ja-yrityksille/sosiaali-ja-terveydenhuollon-hankintojen-tietoturva-ja-tietosuojavaatimukset. Luettu 24.6.2026
16. The European Union Agency for Cybersecurity Procurement Guidelines for Cybersecurity in Hospitals. Saatavilla: https://www.enisa.europa.eu/publications/good-practices-for-the-security-of-healthcare-services. Luettu 24.6.2026  
17. BitHabit-sovelluksen saavutettavuusseloste. Saatavilla: https://bithabit.me/saavutettavuus/. Luettu 24.6.2026 
18. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306. Luettu 24.6.2026 
19. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvonta. Digipalvelulain vaatimukset toimijoille. Saatavilla:  https://saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/digipalvelulain-vaatimukset-toimijoille Luettu 24.6.2026 
20. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397. Luettu 24.6.2026 

Jari Haverinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA

Raija Järvinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA

Teemu Mustola, erikoissuunnittelija, FinCCHTA