AIRe — Monialaisen kuntoutuksen alustaratkaisu

Tuotteella tavoiteltavat hyödyt 

AIRe-alusta muodostuu kahdesta käyttöliittymästä: asiakkaan vuorovaikutuksellisesta AIRe Talk-käyttöliittymästä sekä ammattilaisille suunnatusta AIRe Hub -käyttöliittymästä. AIRe Talk tukee asiakkaan kuntoutumista ja omakuntoutusta, kun taas AIRe Hubin kautta hallitaan kuntoutuksen sisältöjä ja koulutetaan tekoälyä. AIRe – alustan tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä, omakuntoutusta ja aktiivista roolia siten, että omahoito käynnistyy jo ennen vastaanottokäyntiä ja jatkuu käyntien välillä ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on vähentää turhaa palveluiden käyttöä tilanteissa, joissa omakuntoutus on riittävä. 

Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö 

Alustavan raportin mukaan Ruandassa toteutetussa ennen−jälkeen-pilotissa arvioitiin tekoälyavusteisen digitaalisen kuntoutuksen, AIRe-alustan, käyttöönottoa ja vaikutuksia yhteisöterveydenhuollossa. AIRe ei toiminut itsenäisenä järjestelmänä, vaan Inclusion App ‑sovelluksen rinnalla tekoälypohjaisen päätöksenteon tukena ihmisen valvomassa työnkulussa. 

Kymmenen yhteisöterveydenhuollon työntekijää hyödynsi AIRe-alustaa osana kuntoutuksen palvelupolkua kahdella alueella Ruandassa. Työnkulku oli ammatillisesti validoitu ja käytettävissä kenttäolosuhteissa. Vaikuttavuutta arvioitiin EQ‑5D‑5L‑elämänlaatumittarilla ja visuaalisella analogia-asteikolla (VAS, Visual Analogue Scale) lähtötilanteessa ja yhden kuukauden seurannassa. EQ‑5D‑5L-mittari mittaa terveydentilaa viidellä osa-alueella: liikkuvuus, omatoimisuus, tavanomaiset toiminnot, kipu/epämukavuus ja ahdistuneisuus/masennus. VAS vaihtelee välillä 0 (huonoin kuviteltavissa oleva terveydentila) ja 100 (paras kuviteltavissa oleva terveydentila). 

Yhden kuukauden aikana havaittiin selvä parannus käyttäjien raportoimassa terveydentilassa, erityisesti kivussa ja toimintakyvyssä. Tulokset viittaavat siihen, että tekoäly voi parantaa kuntoutuspäätösten yhdenmukaisuutta ja laajentaa palvelujen saatavuutta. [1] 

Toisessa Ruandassa toteutetussa poikittaistutkimuksessa, josta oli arviointihetkellä käytettävissä ainoastaan abstrakti, arvioitiin AIRe‑alustan sisältövaliditeettia, turvallisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Kymmenen kuntoutusalan ammattilaista antoi strukturoituja arvioita alustasta. Keskimääräinen sisällön relevanssi oli korkea (4,3/5), ja 85 % arvioista luokiteltiin hyväksyttäviksi. Ratkaisu koettiin ammattilaisten näkökulmasta turvalliseksi, käyttökelpoiseksi ja myös kulttuurinen sopivuus oli pääosin hyvä (85 % kyllä-vastauksia). Laadullinen palaute kohdistui pääasiassa käytettävyyden ja saavutettavuuden kehittämiseen. [1] 

Digihoitokokeilun lisäksi AIRe-pilotteja on käynnissä Ruandassa. Suomessa käynnistyvässä pilotissa AIRe-alustaa hyödynnetään kuulo- ja näkökuntoutuksen ohjauksessa, esimerkiksi apuväline-, tuki- ja palveluohjauksessa. Lisäksi valmisteilla on kaksi tutkimushanketta, joissa AIRe tukee alaselkäkipukuntoutujien omakuntoutusta fysioterapiakäyntien välillä sekä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten vanhempia tai läheisiä arjen haastavissa tilanteissa. [1] 

Kirjallisuuskatsaukset 

Systemaattiseen katsaukseen sisällytettiin seitsemän tutkimusta, joissa arvioitiin tekoälypohjaisten interventioiden kustannusvaikuttavuutta erityisesti selkärangan tuki- ja liikuntaelinsairauksissa (TULE). Tässä katsauksessa tekoälyllä tarkoitettiin menetelmiä ja algoritmeja, jotka jäljittelevät ihmisen kognitiivisia toimintoja, kuten oppimista, päättelyä ja ongelmanratkaisua. Niiden avulla voidaan analysoida laajoja ja monimutkaisia aineistoja, tunnistaa ilmiöiden välisiä yhteyksiä sekä tuottaa ennusteita tai päätöksiä mukautuvasti ja usein itsenäisesti.  

Tulokset viittaavat siihen, että tekoälyyn perustuvat ratkaisut, kuten harjoittelualustat, kuvantamisen seulonta, omahoitosovellukset ja algoritmeihin perustuvat hoitopolut voivat olla kustannusvaikuttavampia kuin tavanomainen hoito. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat intervention, näkökulman, seuranta-ajan ja tulosmittareiden mukaan. Näyttöä rajoittivat tutkimusten heterogeenisuus, lyhyet seuranta-ajat, mahdollinen julkaisuharha (positiivisten tulosten suosiminen) sekä tutkimusten painottuminen pääosin alaselkäkipuun. [2] 

Portugalissa toteutetussa pilotissa arvioitiin tekoälypohjaisen etäkuntoutusratkaisun käyttöä leikkauksen jälkeisillä ja kroonisilla TULE-potilailla yliopistosairaalassa sekä perusterveydenhuollossa. Kaikille potilaille tehtiin kliininen arviointi, hoitosuunnitelma ja seuranta fysiatrian erikoislääkärin toimesta. Osa potilaista käytti hybridihoitomallia, jossa digitaalinen kuntoutus yhdistettiin lähikuntoutukseen.  

Tekoälyratkaisu tarjosi yksilöllisiä harjoitteita, etäkuntoutusta, säännöllisiä uudelleenarviointeja sekä jatkuvan yhteyden kuntoutuspalveluihin. Pilotissa 145 potilasta aloitti digitaalisen kuntoutuksen, ja he suorittivat keskimäärin 3,5 harjoituskertaa viikossa. Potilastyytyväisyys oli korkea (9,2/10), kivun voimakkuus väheni keskimäärin noin 40 prosenttia ja kaksi kolmasosaa potilaista saavutti toimintakyvyn ilman merkittäviä rajoitteita.  

Taloudellisesta näkökulmasta etäkuntoutuksen kustannus oli noin 275 euroa hoitojaksoa kohden, kun taas perinteisessä sopimusperusteisessa kuntoutuksessa vastaava kustannus oli 307 euroa. Tämä vastaa noin 10 prosentin kustannussäästöä. Lisäksi hoitoon pääsy nopeutui merkittävästi: keskimääräinen odotusaika lyheni yli 60 päivästä 2,4 päivään.  

Tutkimus oli kontrolloimaton ennen−jälkeen-asetelmaan perustuva pilotti, joten siitä ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä vertailuvaikuttavuudesta. Tulokset viittaavat siihen, että tekoälypohjainen etäkuntoutus voi olla toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas täydentävä vaihtoehto valikoiduille TULE-potilaille erityisesti hoitoon pääsyn parantamisessa logistisia esteitä vähentämällä. Kaikille potilaille digitaalinen ratkaisu ei kuitenkaan ollut riittävä, vaan osa tarvitsi edelleen lähikuntoutusta. [3]  

Useiden tekoälypohjaisten kuntoutussovellusten (Medico, medicalmotion, SelfBack) vaikutuksia kipuun, hyvinvointiin ja omahoitoon sekä sovellusten turvallisuutta on tutkittu kirjallisuudessa. Sovellukset tekevät yksilöllisiä harjoitusohjelmia käyttäjän terveystietojen, oireiden ja elämäntapatekijöiden perusteella. [4,5,6] Tekoälyyn perustuvan harjoitusohjelman havaittiin vähentävän kipua kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevästi sekä parantavan hyvinvointia selkäkipupotilailla (molemmissa p < 0,001). [4,5] Alaselkäkipupotilaiden toimintakyvyn ongelmat vähenivät tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,03), kun sovellusta käytettiin tavanomaisen hoidon tukena. Vaikutus säilyi myös yhdeksän kuukauden seurannassa. Elämänlaadussa, fyysisessä aktiivisuudessa tai pelko-välttämisuskomuksissa ei havaittu eroja ryhmien välillä. [5] Vaikuttaa myös siltä, että tekoälyjärjestelmä pystyy tuottamaan pääosin turvallisia harjoitesuosituksia. Käytännössä 99,9 % harjoitteista arvioitiin riskittömiksi. [6]  

AIRe-alustaan liittyvä tutkimusnäyttö on arviointihetkellä vielä vähäistä, eikä tuotteesta ole toistaiseksi julkaistu vertaisarvioituja tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaus viittaa siihen, että tekoälypohjaiset kuntoutusratkaisut voivat parantaa hoitoon pääsyä, tukea kuntoutuksen toteutusta ja olla kustannusvaikuttavampia kuin tavanomainen hoito. Näyttöä rajoittavat kuitenkin tutkimusten heterogeenisuus, lyhyet seuranta-ajat ja vähäinen vertailututkimusten määrä. Pitkäaikaisvaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusta. 

Tuotteen turvalliseen käyttöön liittyvät keskeiset näkökohdat on tunnistettu ja dokumentoitu. Toimittajan arvion mukaan siihen ei liity suoria terveysriskejä. Mahdolliset riskit ovat luonteeltaan epäsuoria ja liittyvät pääasiassa virheelliseen tai käyttötarkoituksen vastaiseen käyttöön. Tällaisia riskejä voivat olla esimerkiksi sisällön ymmärtäminen väärin, virheellinen itseohjautuminen tai tiedon hyödyntäminen tavalla, johon tuotetta ei ole tarkoitettu. [1] 

Tunnistettuja riskejä on pyritty hallitsemaan käyttöohjeistuksella, käyttöliittymän selkeällä suunnittelulla sekä teknisillä ratkaisuilla, kuten toiminnan rajoituksilla ja ohjaavilla mekanismeilla. [1]  

Toimittajan ilmoituksen mukaan tuote ei ole vaarantanut asiakas- tai potilasturvallisuutta. [1] 

Turvallisuudesta ei ole varsinaista tutkimusnäyttöä. Sitä on kuitenkin kehitetty, testattu ja arvioitu TKI-hankkeissa simulaatio- ja testausympäristöissä yhdessä ammattilaisten ja käyttäjien kanssa. [1] 

Toimittajalla on käytössä riskienhallintasuunnitelma, jossa määritellään tietoturvallisuuden takaavat prosessit ja ilmoituskäytännöt. Tuotteelle on tehty riskianalyysi, mutta siinä on puutteita. Analyysi painottuu pääasiassa tietoturvaan, eikä se kata tuotteeseen, käyttäjiin ja toimintaympäristöön liittyviä keskeisiä riskejä. Arviointihetkellä ei ollut saatavilla sellaista dokumentaatiota, joka osoittaisi riskianalyysin toteuttamisen ja päivittämisen olevan systemaattista. [1]  

Toimittaja on tunnistanut tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä sekä varmistanut, että tuotteeseen tallentuvat tiedot ovat loogisia, oikeellisia ja keskenään yhteneväisiä. Tämä varmistetaan määriteltyihin tietomalleihin perustuvalla arkkitehtuurilla, rajapintakohtaisilla validoinneilla, käyttöoikeuksien hallinnalla sekä teknisillä ohjaus- ja seurantamekanismeilla. [1] 

Tuotteessa on huomioitu Suomessa käytössä olevat ikäryhmäkohtaiset terveyteen, toimintakykyyn ja kuntoutukseen liittyvät suositukset sisällön, viitekehyksen ja käyttöliittymän tasolla kohdennettuna ohjauksena. Sen sisältämiä terveysrajoja voi muokata yksilökohtaisiksi. [1] 

Tuotteelle on nimetty turvallisuudesta vastaava henkilö. [1]

Kustannukset määräytyvät palvelusisällön ja käyttäjämäärän perusteella [1]. 

Tuotteen hankkiva palveluorganisaatio määrittelee loppukäyttäjälle käytöstä aiheutuvat kustannukset [1]. 

Käyttöönottoon liittyvä aloitusmaksu sisältää  

• AIRe-instanssin rakentamisen  

• konfiguroinnin 

• sisältöjen määrittelyn 

• käyttäjähallinnan 

• integraatiot.  

Käyttöön liittyy jatkuvia kustannuksia, jotka sisältävät  

• ylläpidon 

• sähköpostituen 

• peruspäivitykset. [1] 

Kustannukset riippuvat käytettävistä kielimalleista, palvelutasosta, hosting-ratkaisusta, tietoturva- ja tietosuojavaatimuksista ja integraatioista. Lisäkuluja voi syntyä toiminnallisista muutoksista, uusista integraatioista, mallinvaihdoista tai tuotteen edelleen kehittämisestä. [1] 

Selainpohjaisena ratkaisuna AIRe-alusta ei yleensä edellytä muutoksia tiloihin tai laitteisiin. Sen käyttöönotto voi vaatia muutoksia toimintaprosesseihin, ohjeistuksiin, käyttöoikeuksiin ja tietoturvakäytäntöihin. Näistä muutoksista aiheutuvat kustannukset riippuvat organisaation sisäisistä prosesseista. [1] 

Käyttökoulutus on maksullinen. Maksun suuruus riippuu koulutuspäivien, käyttäjätuen ja osallistujien määrästä, ammattilaisten validointitarpeesta sekä materiaalien laajuudesta. [1] 

Tuotteelle on tehty laskennallinen kustannussäästölaskelma, jossa sen kuluja on verrattu tilanteeseen, jossa vastaava palvelu toteutetaan terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottokäynteinä. [1] 

Valmistajan antamien tietojen perusteella palvelun käytön kustannukset vaikuttavat kohtuullisilta verrattuna vastaavan ratkaisun tuottamiseen muulla tavoin. Kustannustiedoissa on kuitenkin joitakin epävarmuuksia, sillä käyttöönotto ja ylläpito voivat toteutua eri tavoin eri toimintaympäristöissä. Tuote on lisäksi vasta kehitysvaiheessa, eikä vakiintunutta hinnoittelukäytäntöä ole välttämättä muodostunut. [1]

Arvioinnissa on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimuskantaa [7] ja AIRe:n toimittamaa vastausmateriaalia. [1]

Riskienhallinta ja tietoturvatestaus 

Riskienhallinnassa tuotteelle on määritelty keskeiset tavoitteet, kuten tietojen suojaus, jatkuvuuden varmistaminen sekä tietoturvariskien tunnistaminen ja hallinta. Kuvauksen perusteella riskienhallintaprosessi on systemaattinen, ja se kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin, priorisoinnin, käsittelyn sekä jatkuvan seurannan ja päivityksen. Yksittäisten riskien ennakoivasta arvioinnista ja hallinnasta ei kuitenkaan ole esitetty tarkempaa dokumentaatiota. [1] 

Tietoturvaa testataan osana kehitysprosessia hyödyntämällä muun muassa automatisoituja riippuvuustarkastuksia, koodikatselmointeja sekä staging-ympäristössä tehtävää testausta. Erillistä manuaalista penetraatiotestausta ei ole arviointihetkeen mennessä suoritettu, mutta sen toteuttaminen on suunniteltu. [1] 

Tietoturvan ja –suojan riskienhallintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja aina toimintaympäristön muuttuessa. [1] 

Toimittaja on nimittänyt tietoturvatapahtumille vastuuhenkilöt. [1] 

Lokien hallinta 

Järjestelmän toiminnoista kertyy lokitietoja, joita kerätään keskitetysti Azure-monitorin avulla. Keskitetty seuranta kattaa dokumentaation perusteella palveluiden tapahtumia, suorituskykytietoja ja virhetilanteita, ja kerättyä tietoa hyödynnetään analytiikassa sekä järjestelmän toiminnan seurannassa. [1] 

Arviointihetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella seuranta on säännöllistä ja vakaviin poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Arkkitehtuuri tukee myös hälytyspohjaista seurantaa. Toimittajan mukaan hälytykset ovat toteutettavissa oleva lisäominaisuus. [1] 

Käyttäjien hallinta 

AIRe-alusta muodostuu kahdesta käyttöliittymästä: Asiakkaan AIRe Talk-käyttöliittymästä sekä ammattilaisille suunnatusta AIRe Hub -käyttöliittymästä. Käyttäjähallinta perustuu keskitettyyn tunnistautumis- ja käyttöoikeuspalveluun sekä roolipohjaiseen käyttöoikeusmalliin, joka määrittää mihin toimintoihin ja käyttöliittymiin käyttäjällä on käyttöoikeus. Roolin mukaisia oikeuksia voidaan tarvittaessa tarkentaa käyttäjäkohtaisilla käyttöoikeuksilla. Järjestelmä tukee sovelluskohtaisia ja organisaatiokohtaisia rajauksia. Käyttäjätilien rekisteröinti perustuu sähköpostiosoitteeseen ja salasanaan, ja sähköpostiosoite varmennetaan rekisteröitymisen yhteydessä koodilla. [1] Tunnistautuminen sekä istunnonhallinta on toteutettu nykyaikaisia käytäntöjä noudattaen, ja käyttämättömät istunnot suljetaan automaattisesti määritellyn aikarajan jälkeen. [1] 

Palvelu tukee kaksivaiheista tunnistautumista. [1]  

Laitteisto 

Tuote on SaaS (Software as a Service) -palvelu, joka on toteutettu pääosin Microsoftin Azure-pilvipalveluympäristöä käyttäen. Tuotteessa käytetään myös kolmansien osapuolten palveluja, kuten Azure OpenAI ‑palveluita. Tuote perustuu modulaariseen palveluarkkitehtuuriin, jossa eri toiminnallisuudet on jaettu itsenäisiin palvelukokonaisuuksiin ja toteutettu rajapintojen kautta kommunikoiviksi kokonaisuuksiksi. [1]  

Palvelu toimii selaimessa käytettävänä web-sovelluksena. [1] 

Tietosuoja 

Toimittajan mukaan järjestelmään ei tallenneta henkilökohtaista terveystietoa. Järjestelmään tallennettavat muut tiedot säilytetään suojatusti Azure-pilvipalvelussa. Käytetyt salausmenetelmät ja tietoturvakäytännöt perustuvat yleisesti hyväksyttyihin ja nykyaikaisiin standardeihin. Tiedonsiirto on suojattu TLS-salausprotokollalla, ja levossa olevien tietojen suojaamisessa hyödynnetään pilvipalvelun salaus- ja suojausmekanismeja. [1] Salasanojen käsittely on toteutettu vakiintuneilla hajautusmenetelmillä, jossa käytetään käyttäjäkohtaista suolausta ja määriteltyä iteraatiomäärää [1] 

Yleisen tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) mukaiset tiedot säilytetään EU:n ja/tai ETA:n sisällä. [1] 

Tuotteelle on toteutettu tietosuojan vaikutustenarviointi (Data Protection Impact Assessment, DPIA). [1] 

Toimittaja toimii tietojenkäsittelijänä ja asiakasorganisaatio rekisterin pitäjänä. 

Yrityksellä on nimetty tietosuojavastaava. [1] 

Muuta huomioitavaa 

Kolmansien osapuolten palveluiden (OpenAI–palvelut) tietoturva perustuu osittain toimittajan oletuksiin, eikä niiden osalta ole tehty erillistä riskianalyysiä. Tekoälyn (Artificial Intelligence, AI) ja suurten kielimallien (Large Language Model, LLM) tietoturvan osalta varmistetaan muun muassa syötteiden ja promptien (kehotteiden) käsittely, käyttöoikeuksien vaikutus, tietojen minimoiminen sekä datan käsittelyn rajaaminen. [1] 

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankintavaiheessa olisi syytä aina olla yhteydessä organisaation tietohallintoon, tietoturva-asiantuntijaan ja tietosuoja-asiantuntijaan. Keskustelkaa heidän kanssaan täyttääkö kyseinen tuote teidän vaatimuksenne. Lisäksi suosittelemme, että hyvinvointialueet käyttävät tukena hankinnoissa Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) tietoturvaopasta hankinnoille [8].

Tuotteen sisältämä asiakkaalle tarkoitettu AIRe Talk–verkkosovellus toimii yleisimmillä selaimilla eri päätelaitteilla. Siitä on saatavilla asiakkaalle maksuton demoversio käyttöönottoprosessin yhteydessä. [1] 

Käytettävyys 

Tuotteen testaukseen ja kehittämiseen osallistuneet henkilöt edustavat todellisia loppukäyttäjiä. Testaukseen osallistui noin 350 henkilöä, joihin kuului sekä kuntoutujia että ammattilaisia Suomesta, Ruandasta, Keniasta, Indonesiasta ja Vietnamista. Testaajien ikäjakauma oli noin 18─80 vuotta, ja heidän toimintakyvyssään, digitaidoissaan sekä kokemuksessaan oli huomattavia eroja. Käytettävyystestauksesta on saatavilla sekä prototestaus- että saavutettavuustestausraportteja. [1,9,10, 11, 12] 

Valmistajan mukaan standardeja ei ole hyödynnetty käyttöliittymäsuunnittelussa tai ‑testauksessa, vaan käyttöliittymä on kehitetty ihmiskeskeisen suunnittelun (Human-Centered Design) periaatteiden mukaisesti [1].  

Käytettävyystestauksissa on ilmennyt esimerkiksi seuraavia kehityskohteita: pieni fonttikoko; heikko kontrasti; puuttuvat puhetoiminnot; kuormittavat pitkät vastaukset; käyttöliittymän epäselvyydet; puutteet näppäimistö- ja ruudunlukijatuessa. Toimittaja ottaa nämä huomioon tuotteen jatkokehityksessä. Se on tunnistanut, että tuotteen käyttö voi olla haastavaa näön, kuulon, kognitiivisten tai hienomotoristen rajoitteiden vuoksi, mutta nämä eivät ole este käytölle. Loppukäyttäjät voivat antaa palautetta ja kehitysideoita tuotteen käytettävyydestä ja saavutettavuudesta sähköpostitse. Toimittaja ottaa palautteen huomioon palvelun kehitystyössä. [1] 

Saavutettavuus 

Tuotteen tekstisisällössä on pyritty selkeään kieleen [1]. 

Toimittajan ilmoituksen mukaan käytettävyyden ja saavutettavuuden suunnittelussa on huomioitu seuraavat käyttäjäryhmät:  

• Heikkonäköiset ja näkörajoitteiset henkilöt: mahdollisuus muuttaa fonttikokoa ja väriteemaa sekä tuki äänitoiminnoille (puheesta tekstiksi, tekstistä puheeksi) 

• Poikkeavan värinäön omaavat henkilöt: mahdollisuus muuttaa väriteemaa 

• Henkilöt, jotka hyötyvät selkeästä viestinnästä: käyttäjän tarpeisiin mukautuva vuorovaikutus sekä selkeään kieleen ja lyhyisiin ilmaisuihin ohjaava taustakehote 

• Henkilöt, joilla on kognitiivisia haasteita (hahmottaminen, muisti, oppiminen): muistutustoiminnallisuus; keskustelun edetessä käyttäjästään oppiva järjestelmä; selkeä käyttöliittymä; ymmärrettävään vuorovaikutukseen (lyhyet vastaukset, yksi kysymys kerrallaan, selkeä kieli) ohjaava taustakehote 

• Henkilöt, joilla on hienomotorisia vaikeuksia: tuki äänitoiminnallisuudelle (puheesta tekstiksi, tekstistä puheeksi) sekä käyttöliittymässä mahdollisuus skaalaukseen isommaksi 

Seuraavia ryhmiä ei ole erityisesti huomioitu suunnittelussa, mutta alustan käyttö on heille mahdollista: 

• Kuulovammaiset ja viittomakieliset henkilöt: mahdollisuus tekstipohjaiseen vuorovaikutukseen 

• Epilepsiaa sairastavat henkilöt: rauhallinen visuaalinen ilme; ei välkkyvää sisältöä eikä automaattisesti käynnistyviä videoita; animaation ja liikkuvan sisällön vähäinen käyttö   

Tuotteelle on tehty ulkopuolisen tahon toteuttama saavutettavuusarviointi. Se täyttää osittain eurooppalaisen standardin EN 301 549 tekniset vaatimukset. Tarkemmat tiedot löytyvät saavutettavuusselosteesta, joka on palveluun kirjautuneiden saatavilla Tietoa AIRe-palvelusta ‑valikosta. Saavutettavuudesta on mahdollista antaa palautetta sähköpostin välityksellä. Toimittajan mukaan se vastaa palautteeseen 14 vuorokauden sisällä. [1,14] Käyttöohjeet ovat saavutettavia ja ovat saatavilla pyydettäessä AIRe:n tuotetuesta. Kehittäjille käyttöohjeet ovat saatavilla avoimesti myös GitHubista [1,15]. 

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankkivan organisaation tulee huomioida kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön asettamat saavutettavuusvaatimukset. [16, 17, 18] 

Yhteentoimivuus 

Tuote voidaan tarvittaessa integroida muihin ohjelmistoihin, kuten potilastietojärjestelmiin tai Kanta-palveluihin, mutta nykyisessä versiossa tätä ei ole suunniteltu toteutettavaksi. [1] 

Data voidaan siirtää standardin mukaisessa tiedostomuodossa, kuten esimerkiksi JSON-formaatissa. Osa siitä säilytetään ja siirretään alkuperäisformaatissa, ja sen määrittelyt ovat avoimesti saatavilla GitHubista. [1, 15] 

Tekninen toimivuus 

Kaikki lähdekoodi- ja asetustiedostot kuuluvat sisäisten versionhallinta- ja auditointiprosessien piiriin. Tuotteelle on määritelty testausprosessit, ja ne toteutetaan osana tuotekehitystä. Toimittaja vastaanottaa ja käsittelee loppukäyttäjien tekemät virheilmoitukset JAMK:n tuotetuen kautta. Tarvittaessa virheilmoitukset välitetään teknologiapartnerille. Tuotteen aikaisempaan versioon on mahdollista palata. [1] 

Toimittaja seuraa toimintaa ennakoivasti tarkkailemalla vasteaikoja, virhetilanteita ja tokenien kulutusta mahdollisten vikojen havaitsemiseksi. Tuotteen käytöstä poistamista varten on laadittu projektisuunnitelma. [1] 

Valmistajan ilmoituksen mukaan tuotteessa on ollut viimeisen kuuden kuukauden aikana muutaman tunnin käyttökatkoksia, jotka johtuvat kolmansien osapuolien palveluiden käyttökatkoksista. [1] 

Ohjelmiston käyttämien kirjastojen päivitykset tehdään osana normaalia kehitystyötä, ja ne ovat osa testattavaa kokonaisuutta. Päivitys voi aiheuttaa käyttökatkoja, mutta niistä ilmoitetaan AIRe-palvelussa kaksi arkipäivää etukäteen ja huoltokatkon aikana. Tuote tarvitsee internet-yhteyden toimiakseen oikein. [1] 

Tekoälyyn liittyvät huomiot 

AIRe on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kehittämä alustaratkaisu. Tuote ei perustu vain yhteen tekoälymalliin, vaan mallit ovat vaihdettavissa yhteensopivien rajapintojen kautta. Nykyinen tuoteversio hyödyntää Microsoftin Azure OpenAI ‑tekoälymallia ja Azure-pilvipalvelua. Toimittajan ilmoituksen mukaan ulkopuolista tekoälyä käytetään AIRe-alustan kautta rajatusti ja tiettyyn tarkoitukseen. Sen käyttöä ohjataan konfiguraatioiden, teemakohtaisten promptien, luotettavien lähteiden, ja ammattilaisvalvonnan avulla. [1]   

Toimittajan mukaan järjestelmä kuuluu tällä hetkellä EU:n tekoälyasetuksen mukaiseen rajallisen riskin luokkaan, sillä se toimii läpinäkyvänä, ammattilaisohjattuna vuorovaikutteisena tukijärjestelmänä ilman autonomista päätöksentekoa. Toimittaja seuraa osittain tekoälyratkaisun mahdollisia riskejä. [1]   

Tekoälyjärjestelmän jatkokehittämisestä, päivityksistä ja alasajosta vastaa alustan omistaja eli JAMK yhdessä teknologiakehittäjän kanssa. Myös ulkopuoliset organisaatiot voivat ottaa AIRe:n  käyttöön, jolloin instanssikohtaisista päivityksistä ja mahdollisesta alasajosta vastaa käyttöönottava organisaatio yhdessä teknisen toteuttajan kanssa.  

Järjestelmä tallentaa lokitietoja sen toiminnasta ja datan käytöstä. Lokeihin tallennetaan tietoja esimerkiksi  

• käyttäjien käyntikerroista ja toiminnoista palvelussa, 

• suorituskyvystä, vasteajoista ja viiveestä sekä  

• virhetilanteista.  

Tekoälyjärjestelmä mahdollistaa ihmisen valvonnan ja ohjauksen sen turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Tämä toteutetaan siten, että ammattilaiset määrittävät   

toimintaa ohjaavat teemat, lähteet, promptit ja sisällöt sekä seuraavat sen toimintaa. Ammattilaisilla on mahdollisuus muuttaa, rajata tai keskeyttää tekoälyn toiminta palautteen ja arvioinnin perusteella. [1]   

Tekoälyjärjestelmästä on olemassa dokumentaatio, jossa koulutusdata, ‑menetelmät ja mallin antamat tulokset on kuvattu osittain. Ammattilaiskäyttäjän käyttöliittymässä, AIRe Hubissa,  on näkyvillä (käyttöoikeuksista riippuen) määritellyt promptit, lähteet, dokumentaatio, teemat ja asetukset, jotka ohjaavat järjestelmän (AIRe Talk) käyttäytymistä. Käytetyn tekoälymallin varsinainen koulutusdata ja koulutusmenetelmät kuuluvat kuitenkin kielimallin toimittajan tarjoamaan dokumentaatioon. [1]   

Toimittajan ilmoituksen mukaan tekoälyjärjestelmän suorituskyky ja toimivuus on testattu rajoitetusti kontrolloiduissa olosuhteissa ja valituissa piloteissa todellista käyttöympäristöä vastaavissa olosuhteissa.   

Tekoälyjärjestelmän toimintakyky on varmistettu seuraavissa poikkeavissa tilanteissa: 

• Puutteellinen data: AIRe pyytää käyttäjältä lisätietoja ja kehottaa rajaamaan päätelmiä annettuun käyttötarkoitukseen. 

• Käyttäjien virheelliset syötteet: Ammattilaiset ohjaavat AIRe:n keskustelua promptin avulla ja teemojen rajauksella. Tarvittaessa keskustelu palautetaan ammattilaisen tai muun palvelun pariin.  

• Muutokset toimintaympäristössä: Konfiguraatiota, sisältöjä, lähteitä, prompteja ja tarvittaessa taustamallia päivitetään taustalla ilman että koko alusta rakennetaan uudelleen.  

• Hyökkäykset ja manipulointi: Riskejä pienennetään tiukoilla käyttöoikeuksilla, rajatuilla integraatioilla, luotettavilla lähteillä, lokituksella, toimittajakohtaisilla tietoturvakäytännöillä ja hallitulla muutoksenhallinnalla. 

Muita odottamattomia tilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi kielivariaatiot, hallusinaatiot, käyttäjän liiallinen luottamus järjestelmään ja kolmannen osapuolen palvelukatkot. Näihin on varauduttu muun muassa rajatuilla käyttötarkoituksilla ja toiminnallisuuksilla, ohjeistuksella sekä ihmisen valvonnalla.  

Tekoälyjärjestelmässä on käytössä turvajärjestelmä, joka estää antamasta sääntöjä rikkovia vastauksia ja varmistaa, että tekoäly toimii sille asetetussa käyttötarkoituksessa.   

Toimittaja on varmistanut, että tekoälyn tekemissä päätöksissä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet toteutuvat, sillä AIRe ei tee alustatasolla autonomisia päätöksiä esimerkiksi palveluihin pääsystä. Myös ammattilaisten määrittämillä sisällöillä, lähteillä ja ohjauslogiikalla sekä sillä, että ratkaisu validoidaan kohderyhmä- ja kontekstikohtaisesti, pyritään vähentämään syrjintää. [1]   

Loppukäyttäjälle tiedotetaan tekoälyn kanssa asioinnista keskustelun alussa ja käyttöliittymässä sekä käyttöehdoissa ja ohjeissa sekä. [1]   

Datan lähteet 

Tekoälymalli hyödyntää dataa seuraavista lähteistä: loppukäyttäjän antamat tiedot ja keskustelusyötteet; kyselyvastaukset; ammattilaisten lisäämät sisällöt ja lähteet; rajapintojen kautta liitetyt kolmannen osapuolen palvelut. Käytettävät lähteet riippuvat kuitenkin aina käyttötapauksesta. [1]   

Tekoälyratkaisu ei vaadi tiettyä määrää syötemuuttujia, koska tarvittavat syötteet riippuvat käyttötarkoituksesta, keskustelun kulusta, valituista teemoista ja mahdollisista integraatioista. [1]   

Tekoälyratkaisun hyödyntämästä alustaratkaisusta ei voida ilmoittaa yhtä tiettyä opetus- ja validointidatan määrää, koska AIRe ei perustu vain yhteen itse koulutettuun malliin. [1]   

Toimittajan mukaan se on pyrkinyt varmistamaan, että koulutuksessa ja validoinnissa käytetyt datalähteet ovat relevantteja ja vinoutumattomia todellisen käyttötapauksen kannalta. Tämä on varmistettu ammattilaisten kuratoimilla sisällöillä, rajatulla käyttötarkoituksella, toimintaympäristö- ja/tai käyttötarkoituskohtaisella validoinnilla sekä sillä, ettei AIRe nojaa pelkästään yhteen yleiseen tietolähteeseen. [1]   

Toimittajan mukaan datan käyttöoikeudet ovat olleet asianmukaiset kaikissa tekoälyn opetus- ja validointivaiheissa. Käyttöoikeudet on varmistettu erikseen kaikissa käyttöönotoissa. Tämä koskee sekä mallitoimittajan ehtoja että AIRe-alustaan lisättyjen sisältöjen, lähteiden, rajapintojen ja henkilödatan oikeusperustaa. [1]   

Toimittajan ilmoituksen mukaan tietosuoja ja tietoturva on huomioitu kaikissa tekoälymallin opetus- ja validointivaiheissa. GDPR-periaatteet on otettu huomioon alustan kehittämistyössä ja käytössä alusta alkaen. Tämä varmistetaan muun muassa minimoimalla käyttäjästä kerättävä tieto; roolipohjaisilla käyttöoikeuksilla; salatulla tiedonsiirolla; palvelimen sijainnilla Pohjois-Euroopassa sekä tiedon anonymisoinnilla silloin kun se on mahdollista. 

Järjestelmän uudelleen oppiminen 

Tekoälymalli ei ole tuotantokäytössä jatkuvasti oppiva järjestelmä. Uutta dataa hyödynnetään vain erillisessä, hallitussa jatkokehityksessä ja käyttötapauskohtaisessa parantamisessa. Toimittaja on varmistanut uudelleenkoulutuksessa käytettävän datan relevanssin siten, ettei käyttäjien syötteitä tai mallin tuotoksia hyödynnetä automaattisesti. Myös ammattilaisten validoima aineisto hyväksytään erikseen hallitussa prosessissa. [1]   

Toimittaja on lisäksi varmistanut, etteivät järjestelmän tuottamat vääristyneet tulokset vaikuta tuleviin syötteisiin (palautesilmukat), koska AIRe:n tuotoksia ei viedä automaattisesti takaisin opetusdataksi. Mahdollinen jatkokehitys perustuu erilliseen arviointiin, hyväksyntään ja dokumentoituun muutoksenhallintaan. [1]   

Tekoälyn suorituskykyparametrit 

Arviointihetkellä ei ollut saatavilla tietoa tekoälyratkaisun suorituskykyparametreista, koska yrityksen mukaan yleiset tekoälyn suorituskykymittarit, kuten tarkkuus (accuracy), täsmällisyys (precision) ja herkkyys (recall), soveltuvat huonosti AIRe:n arviointiin. Tämä johtuu siitä, että AIRe ei tee diagnooseja, luokittele potilaita eikä laadi ennusteita. Sen sijaan AIRe toimii ohjaavana, tukevana ja vuorovaikutuksellisena palveluna, jossa korostuvat käytettävyys, turvallinen ohjautuminen, ihmisen valvottavuus, tehtäväkohtainen onnistuminen ja käyttöönottojen vaikutusmittarit. [1]    

Toimittaja informoi hankintaa suunnittelevaa organisaatiota tekoälyn suorituskyvystä teknisen dokumentaation, käyttöohjeiden, demonstraatioiden, pilottitulosten ja käyttötapauskohtaisen validointiraportoinnin kautta. Tekoälyratkaisun käyttöohjeissa kuvataan osittain myös sen suorituskykyä. [1]   

Päätöksenteko sekä mallin selitettävyys ja läpinäkyvyys 

Tuotetta käytettäessä tulee huomioida, että ammattilaisten rooli voi painottua aiempaa enemmän määrittelyyn, valvontaan ja vaativien tilanteiden hoitoon koska tuote mahdollistaa Digi ensin (digital-first) toimintamallin. Tässä mallissa osa rutiininomaisesta ohjauksesta, neuvonnasta, tavoiteasetannan tuesta, seurannasta ja palveluihin ohjautumisesta siirretään digitaaliseksi ammattilaisten määrittämien sisältöjen, ohjausten ja rajauksien puitteissa. [1]   

Päätöksentekoprosessissa:  

• Ihminen määrittää käyttörajat, hyväksyy sisällöt ja lähteet, valvoo toimintaa ja vastaa lopullisesta ammatillisesta harkinnasta.  

• Tekoälyn rooli on tukea vuorovaikutusta, ehdottaa sisältöjä, jäsentää tietoa ja tukea etenemisen seurantaa. 

Tekoälymallin päätöksiin liittyvät perusteet ja epävarmuustekijät esitetään käyttäjälle käyttöohjeilla, käyttöönoton perehdytyksellä, ammattilaiskoulutuksella, selkeällä käyttötarkoituksen rajauksella ja dokumentaatiolla. Vastuu koulutuksesta on käyttöönottavalla organisaatiolla yhdessä alustan toimittajan tai ylläpitäjän kanssa. [1]  

Koulutus ja tuotetuki 

Toimittaja tarjoaa tuotetukea arkisin sähköpostitse kello 10–14. Se tarjoaa myös suomen- ja englanninkielistä koulutusta, joka järjestetään käyttöönoton yhteydessä organisaatio- tai pilottikohtaisesti yhteistyössä. Tilaajaorganisaatiolle on saatavilla AIRe Talk ja Hub ‑käyttöohjeet käyttöönoton tukemiseksi. Tuotteen käyttöohjeet ovat saatavilla suomen kielellä. [1] 

Kuluttajansuoja 

Toimittaja lupaa vastata käyttäjän yhteydenottoihin arkisin kello 10–14. 

Tuotteen käyttötarkoitus on ilmoitettu loppukäyttäjälle verkkosivuilla sekä AiRe Talk:ssa.  

Käyttäjällä on mahdollisuus erikseen pyydettäessä tutustua tuotteen käyttöön ennen käyttöönottoa. Tavoitteena on myös avata avoin kokeiluympäristö syksyn 2026 aikana. [1] 

Tuotteen hinnasta ei voida tarjota tarkkaa tietoa ennen käyttöönottoa, sillä hinnoittelu on organisaatiokohtainen. Tuote ei sisällä mainontaa, tarjouksia, automaattisesti uusiutuvia tilauksia tai määräaikaisia erikoistarjouksia. [1] 

Jos käyttäjä haluaa lopettaa käytön kesken hoitoprosessin, hän voi pyytää tilin sulkemista tai vaihtoehtoisesti poistaa itse tilinsä ja anonymisoida sen tiedot. [1] 

Saavutettava terveyshyöty edellyttää terveydenhuollon ammattilaisen tukea. Tämä tuodaan esille loppukäyttäjälle käyttöönottokuvauksissa ja palveluohjauksessa. [1] 

Käyttöön liittyy ikärajoituksia. Piloteissa on ollut käytössä 18 vuoden ikäraja. Muissa käyttötapauksissa ikäraja on määriteltävissä. [1] 

Toimittaja on huomioinut sisällön ja ohjeiden sopivuuden eri ikätasolle. Ammattilaiset ovat määritelleet sisällöt, teemat ja ohjaukset kohderyhmäkohtaisesti. [1] 

Tuotteen levinneisyys 

Tuote on käytössä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa TKI-toiminnan ja opetuksen simulaatio- ja testausympäristönä. Testauksia ja yhteiskehittämistä on tehty Suomen lisäksi Vietnamissa, Indonesiassa, Ruandassa ja Keniassa. [1] 

1. Yrityksen täyttämä Digi-HTA-kyselylomake, ei julkinen tieto.­ 
2. Gebrye, T., Mbada, C., Niyi-Odumosu, F., Fatoye, C., Odetunde, M., Hakimi, et al. (2026). Cost-effectiveness of artificial intelligence interventions for musculoskeletal disorders of the spine: a systematic review. Rheumatology international, 46(6), 107. https://doi.org/10.1007/s00296-026-06122-3 
3. Branco, J. P., Graça, D. T., Costa, E., Branco, C. A., Sampaio, F., et al. (2026). AI based rehabilitation: the way forward in addressing unmet needs in musculoskeletal disease. Frontiers in public health, 14, 1773733. https://doi.org/10.3389/fpubh.2026.1773733 
4. Griefahn, A., Avermann, F., Zalpour, C., Marshall, R. P., Cordon Morillas, I., & Luedtke, K. (2025). Exploring the Effect of an 8-Week AI-Composed Exercise Program on Pain Intensity and Well-Being in Patients With Spinal Pain: Retrospective Cohort Analysis. JMIR formative research, 9, e57826. https://doi.org/10.2196/57826 
5. Sandal, L. F., Bach, K., Øverås, C. K., Svendsen, M. J., Dalager, T., Stejnicher Drongstrup Jensen, J., et al. (2021). Effectiveness of App-Delivered, Tailored Self-management Support for Adults With Lower Back Pain-Related Disability: A selfBACK Randomized Clinical Trial. JAMA internal medicine, 181(10), 1288–1296. https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2021.4097
6. Griefahn, A., Zalpour, C. & Luedtke, K. Identifying the risk of exercises, recommended by an artificial intelligence for patients with musculoskeletal disorders. Sci Rep 14, 14472 (2024). https://doi.org/10.1038/s41598-024-65016-1 
7. Kyberturvallisuuskeskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimukset Saatavilla:  https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/sosiaali-ja-terveydenhuollon-hankintojen-tietoturva-ja. Luettu 13.08.2026 
8. The European Union Agency for Cybersecurity Procurement Guidelines for Cybersecurity in Hospitals. Saatavilla: https://www.enisa.europa.eu/publications/good-practices-for-the-security-of-healthcare-services. Luettu 13.08.2026 
9. Eriksen, M. Designing an intelligent Digital Rehabilitation Platform through collaboration with service users and professionals. Saatavilla: https://www.jamk.fi/en/article/designing-an-intelligent-digital-rehabilitation-platform-through-collaboration-with-service-users Luettu 4.8.2026 
10. Eriksen, M. (2024). Kuntoutuksen tekoälyn ensimmäiset askeleet maailmalla. Jamk Arena Public. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-102  
11. Dewi, R. S., Widyaningrum, R., Pratiwi, A. A., & Sholihah, M. (2024). AIRe platform: Indonesian insights in developing AI-driven rehabilitation solution. In J. Chichaeva (Ed.), Global Digital Rehabilitation Summit 2024: Abstract book (p. 14). JAMK University of Applied Sciences. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/877270/GDRS2024_Abstract_book-FINAL.pdf?sequence=2 
12. Huotari, J., Heiskanen, K., Mälkönen, I., Eriksen, M. M., Murtonen, K.-P., & Nyman, H. (2025). AIRe platform: Expanding global access to multidisciplinary rehabilitation through AI-driven innovation and technology [Platform presentation]. World Physiotherapy Congress 2025, Tokyo, Japan. https://doi.org/10.82161/aa5x-wg89   
13. Oduor, M., Lällä, K., Eriksen, M., Korniloff, K., & Murtonen, K.-P. (2025, October 7). Bridging AI and primary care: AI-assisted health system integration model for the Inclusion App. Jamk Arena. Saatavilla: https://arena.jamk.fi/en/arena-pro/bridging-ai-and-primary-care-ai-assisted-health-system-integration-model-for-the-inclusion-app/ Luettu 10.8.2026 
14. JAMK. (2026) Tervetuloa AIRe-palveluun. Saatavilla: https://talk.aire.fi/ Luettu 5.8.2026 
15. GitHub (2026). AIRe Platform. Saatavilla: https://github.com/AIRe-Platform Luettu 5.8.2026 
16. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306. Luettu 14.08.2026 
17. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvonta. Digipalvelulain vaatimukset toimijoille. Saatavilla:  https://saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/digipalvelulain-vaatimukset-toimijoille Luettu 14.08.2026 
18. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397. Luettu 14.08.2026 

Jari Haverinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA

Raija Järvinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA

Teemu Mustola, erikoissuunnittelija, FinCCHTA