Tuotteella tavoiteltavat hyödyt
Scopia-sovellukseen kirjataan kolonoskopiaan kuuluvia tunnuslukuja eli laatuindikaattoreita reaaliaikaisesti toimenpiteen aikana. Sovelluksen avulla tähystäjä saa palautetta työstään ja voi hyödyntää sitä taitojensa kehittämisessä. Organisaation johto voi puolestaan käyttää tietoa yksikön toiminnan kehittämiseen.
Tavoitteena on varmistaa, että kolonoskopiat tehdään perustellusta syystä ja että niiden laatu on tasainen. Sovelluksen avulla pyritään vähentämään paksu- ja peräsuolen syöpien esiintyvyyttä ja vakavuutta sekä pienentämään terveydenhuollon kustannuksia.
Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö
Scopia-sovelluksen käytön vaikutuksia kolonoskopioiden laadun parantamiseen on tutkittu Mikkelin keskussairaalassa. Arviointihetkellä tutkimuksesta oli saatavilla ainoastaan abstrakti.
Tutkimuksessa vertailtiin prospektiivisesti kahta kolonoskopioista kerättyä aineistoa. Tavoitteena oli arvioida reaaliaikaisen laadunvalvonnan vaikutusta polyypin löytämisasteeseen.
Ensimmäiseen aineistoon otettiin mukaan 1 044 kolonoskopiaa (3/2024−3/2025), joiden tiedot endoskopiasairaanhoitajat kirjasivat manuaalisesti Excel-lomakkeelle. Toinen aineisto sisälsi 543 tähystystä (4−10/2024), joiden tiedot kertyivät tutkimuksen aikana reaaliaikaisesti Scopia-sovellukseen. Molempia aineistoja varten tutkimukset suoritti kuusi tähystäjää, joista kahden kyky havaita esisyöpämuutoksia oli matalampi kuin muiden.
Scopia-sovelluksella kerätyssä aineistossa havaittiin toimenpideyksikkötasolla hieman parempia tuloksia kuin Excel-lomakkeelle kirjatussa aineistossa. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä. Kuitenkin kahden tähystäjän, joiden havaitsemistasot olivat olleet alun perin matalammat, tulokset paranivat merkittävästi. Yhdellä tähystäjällä keskimääräinen löydettyjen polyyppien määrä 100 toimenpidettä kohti (Mean Number of Polyps, MNP) parani 88:sta 191:een (n = 96 vs. n = 44, p = 0,003) ja toisella 83:sta 149:ään (n = 126 vs. n = 51, p = 0,013). Polyypin löytämisprosentti (Polyp Detection Rate, PDR) parani yhdellä tähystäjällä 42,7 %:sta 63,4 %:iin (p = 0,02) ja toisella 41,3 %:sta 56,9 %:iin (p = 0,06, ei tilastollisesti merkitsevä). [2]
Tämän tutkimuksen havainnot ovat lupaavia, mutta lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan arvioida tulosten yleistettävyyttä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
Kirjallisuuskatsaus
Kolonoskopia on keskeinen toimenpide paksu- ja peräsuolen syöpien seulonnassa, varhaisessa diagnostiikassa, ehkäisyssä ja hoidon jälkeisessä seurannassa. Kolonoskopiassa korostuu, että se tehdään mahdollisimman huolellisesti ja laadukkaasti. Laatua arvioidaan eri indikaattoreiden perusteella, kuten tutkimukseen valmistautuminen, tutkimuksen kattavuus, limakalvon huolellinen arviointi sekä seurantasuositukset. Suosituksiin kuuluvat myös toimenpiteen asianmukainen dokumentointi ja sen tulosten raportointi sekä tähystäjälle että organisaation johdolle. Tavoitteena on kolonoskopioiden yhdenmukaistaminen, potilastulosten parantaminen, komplikaatioiden vähentäminen ja paksu- ja peräsuolen syöpien ehkäisyn tehostaminen. [3,4,5,6,7]
Kirjallisuuskatsaukset viittaavat siihen, että kolonoskopian toteutumisen dokumentointi ja raportointi tähystäjille ja organisaation johdolle on suositeltavaa. Viitteitä on myös siitä, että palautteen tulisi olla säännönmukaista ja jatkuvaa, ja sitä voidaan tarvittaessa täydentää koulutuksella. Katsauksissa ei kuitenkaan kuvattu tarkkaan sähköisen dokumentointi- ja raportointijärjestelmien ominaisuuksia, kuten helppokäyttöisyyttä, turvallisuutta ja integraatioita. Niissä mainittiin, että käytössä oli tietokanta, joka keräsi automaattisesti tietoja keskitettyyn tietokantaan tai että järjestelmä hyödynsi luonnollisen kielen käsittelyä kolononoskopiaraporttien luokittelemisessa. Yhdessä katsauksessa käytettiin avoimen lähdekoodin ohjelmistoa raporttien käsittelyyn ja yhdessä katsauksessa käytössä oli mobiilisovellus. [8,9,10,11]
Erilaiset sähköiset dokumentointi- ja raportointijärjestelmät, kuten mobiilisovellukset, voivat parantaa kolonoskopioiden laatua tukemalla tähystäjien taitojen kehittämistä. Jatkossa tarvitaan kuitenkin laajempia vertailuasetelmia hyödyntäviä tutkimuksia, joissa arvioidaan eri sähköisten järjestelmien vaikuttavuutta, käyttöönottoa ja kustannustehokkuutta.
