Onnikka Health tarjoaa elintapaohjaussovelluksen, joka on suunniteltu tukemaan painonhallintaa. Onnikka®-sovellus on tarkoitettu 18-65-vuotiaille, joiden painoindeksi (Body Mass Index, BMI) on 27-40 kg/m2. Sovelluksen käytön poissulkukriteereinä ovat aikaisemmin todettu syömishäiriö, alkoholi- tai lääkeriippuvuus sekä vaikea psykiatrinen sairaus. [1] Sovellus perustuu Oulun yliopistossa kehitettyyn painonhallintamenetelmään, joka hyödyntää kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehystä (Health Behaviour Change Support Systems, HBCSS) ja suostuttelevaa ohjelmointia (Persuasive Systems Design, PSD) [2,3,4,5].
Onnikka® -sovelluksessa on käyttäjille erilaisia toiminnallisuuksia kuten itsemonitorointi, virtuaalinen harjoittelu, positiivinen palaute, muistutukset ja toimintavihjeet. Onnikka® -elintapaohjaussovelluksen avulla ohjataan käyttäjiä itsenäisesti huomioimaan ja mahdollisesti muuttamaan elintapoihinsa liittyviä ajatuksia, tunteita ja toimintamalleja. Sovellus pyrkii tukemaan terveyttä edistäviä muutoksia ruokavaliossa, samalla kehittäen terveystiedon lukutaitoa.[1]
Tutkimusnäyttö arvioitavan tuotteen perustana olevasta menetelmästä
PrevMetSyn-tutkimus
Onnikka®-sovellus perustuu verkkopohjaiseen painonhallintamenetelmään, jota on tutkittu PrevMetSyn-tutkimuksessa vuosina 2012-2019 [6,7]. Siinä selvitettiin kuinka hyvin kognitiivinen käyttäytymisterapiapohjainen ryhmäneuvonta yhdessä verkkopohjaisen painonhallintamenetelmän kanssa ja miten pelkkä verkkopohjainen painonhallintamenetelmä edistivät painonpudotusta.
Tutkimukseen osallistui 532 henkilöä, joiden valinnassa huomioitiin seuraavat sisäänottokriteerit: painoindeksin (BMI) tuli olla 27-35 kg/m2 ja iän 20-60 vuotta; terveydelliset esteet kuten raskaus, eivät olleet sallittuja; käytössä ei saanut olla samanaikaisesti muita lihavuuden hoitomenetelmiä; osallistujilla piti olla pääsy internetiin.
Tutkittavat jaettiin satunnaisesti kolmeen eri pääryhmään. Pääryhmät jakautuivat vielä kahteen alaryhmään, joista toinen käytti verkkopohjaista painonhallintamenetelmää ja toinen ei. Pääryhmät olivat seuraavat:
- Tutkittavat osallistuivat kahdeksaan kasvokkain tapahtuvaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaan ravitsemusohjaukseen.
- Tutkittavat osallistuivat kahteen kasvokkain tapahtuvaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaan ravitsemusohjaukseen.
- Tutkittavat eivät saaneet kasvokkain tapahtuvaa ravitsemusohjausta.
PrevMetSyn oli kahden vuoden seurantatutkimus. Verkkopohjaista painonhallintamenetelmää käytettiin 52 viikkoa tutkimuksen alusta alkaen. Yhden vuoden intervention loppukontrollissa kävi 80 % ja kahden vuoden seurantakontrollissa 70 % tutkimuksen aloittaneista. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kahdessa vertaisarvioiduissa artikkelissa. [6,7]
PrevMetSyn-aineistoon perustuvia tutkimuksia
Teeriniemen ym. artikkelissa tutkittiin verkkopohjaisen painonhallintamenetelmän vaikutusta tutkittavien painoon PrevMetSyn-tutkimusaineistoon perustuen. Tutkimuksen loppumuuttuja oli painonmuutos verrattuna perustasoon 1 vuoden ja 2 vuoden kontrollien kohdalla. Suurin painonpudotus saatiin aikaan ryhmässä, joka osallistui kahdeksaan kasvokkain tapahtuvaan ravitsemusohjaukseen sekä käytti verkkopohjaista painonhallintamenetelmää. Koehenkilöt saavuttivat 4.1 %:n (95 %:n luottamusväli CI [-5.4 – -2.8], P < 0.001) painonlaskun 12 kuukaudessa ja 3.4 %:n (95 %:n CI [-4.8 – -2.0], P < 0.001) laskun 24 kuukaudessa. Verkkopohjainen painonhallinta myös ilman ravitsemusneuvontaa vähensi keskimääräistä painoa 1,6 %:n 24 kuukaudessa (95 %:n CI [-2.9 – -0.3], P = 0.015).
Kaikissa ryhmissä, jotka käyttivät verkkopohjaista painonhallintaa, suurimman painonpudotuksen saavuttivat henkilöt, joiden BMI oli 30-35 kg/m2. Samoin kaikkien verkkopohjaista painonhallintaa käyttäneiden vyötärönympärys oli pienenentynyt vielä 24 kuukauden kohdalla. [6] Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 5 %:n painon alenemisella ilmeisesti saavutetaan edullisia aineenvaihdunnallisia muutoksia [8].
Vuonna 2020 julkaistussa Seon ym. vertaisarvioidussa tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää verkkopohjaisen painonhallintamenetelmän vaikutusta metabolisen oireyhtymän esiintyvyyteen PrevMetSyn-tutkimusaineistoon perustuen. Tutkimuksessa vertailtiin metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä verkkopohjaisen painonhallintamenetelmä käyttäjien ja muiden koehenkilöiden välillä. Kahden vuoden seurannan jälkeen tulokset osoittivat, että verkkopohjaista painonhallintaa käyttävien ryhmässä metabolisen oireyhtymän osuus oli merkittävästi pienempi kuin ryhmällä, joka ei käyttänyt verkkopohjaista painonhallintaa (33,7 % vrt. 45,3 %, p = .022). Verkkopohjaista painonhallinta käyttäneellä ryhmällä oli matalampi metabolisen oireyhtymän esiintyvyys intervention jälkeen kuin ei-käyttäneellä ryhmällä 0.50, (kerroinsuhde OR [0.27–0.90]). Lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että aktiivisempi verkkopohjaisen painonhallinnan käyttö liittyy suurempaan metabolisen oireyhtymän esiintyvyyden vähenemiseen. [7]
Muita tutkimuksia
Vuonna 2023 julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessa arvioitiin mobiililaitteella käytettävän painonhallintamenetelmän vaikutusta lihavuuden hoidossa itsenäisenä hoitomuotona. Tutkimukseen osallistui 200 henkilöä, joiden keskimääräinen painoindeksi oli 34,3 kg/m2 ja ikä 18-65 vuotta. Tutkimuksessa mitattiin osallistujien antropometrisia (kehon koostumuksen mittaus) ja metabolisia piirteitä. Koehenkilöt satunnaistettiin kahteen ryhmään. Tutkimuksen alussa toinen ryhmä otti heti käyttöönsä mobiililaitteella käytettävän painonhallintamenetelmän, kun taas toinen ryhmä odotti kuusi kuukautta ennen mobiililaitteella käytettävän painonhallintamenetelmän käyttöönottoa. Tutkimukseen sitoutuneisuus oli 98,5 % kuuden (6) ja 89,0 % kahdentoista (12) kuukauden kontrollien yhteydessä. Kuuden kuukauden seurannassa havaittiin, että ne, jotka saivat välittömän pääsyn sovellukseen, saavuttivat merkittävästi suuremman painonpudotuksen -2,3 %, (95 %:n CI [-3.4 – -1.6], p <0.001) kuin ne, jotka odottivat sovelluksen käyttöönottoa 0,2 %, (95 %:n CI [-0.4 – 0.9], p=0,466; ryhmien välillä p <0,001). Painonpudotus säilyi sovellusta käyttävien ryhmässä 12 kuukauden kohdalla -2,1 %, (95 %:n CI [-3.3 – 0.9], p=0.001). [9]
Kirjallisuuskatsaukset
National Institute for Health and Care Excellence (NICE) on antanut suositukset digitaalisten painonhallintateknologioiden käytölle Britannian terveydenhuollossa. Suositukset arvioivat painonhallintateknologioiden kliinistä tehokkuutta. [10]
Digitaaliset painonhallintateknologiat muodostavat olennaisen osan suosituksia tarjoten vaihtoehdon perinteisille kasvokkain tapahtuville painonhallintapalveluille. Alustavat näytöt viittaavat siihen, että teknologioiden avulla saavutettu painonpudotus on vertailukelpoinen perinteisiin palveluihin kahden vuoden ajanjaksolla. [10]
Suositukset huomioivat myös, että monipuoliset painonhallintaohjelmat, jotka kattavat ruokailutottumuksia, fyysistä aktiivisuutta ja käyttäytymismuutostekniikoita, voivat auttaa aikuisia laihtumaan ja ylläpitämään painonhallintaa vähintään 12–18 kuukauden ajan. Tämä lisää ymmärrystä siitä, miten monipuoliset teknologiat voivat täydentää terveydenhuollon painonhallintastrategiaa tehokkaasti. [11]
Suositukset ja aikaisemmat arvioinnit
Ruokavirasto viittaa Onnikaan esimerkkinä matalan kynnyksen elintapaohjauksesta palveluketjujen ja toimintamallien yhteydessä. Internetpohjainen painonhallintaohjelma on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi perusterveydenhuollossa, ja sen vaikutukset kohdistuvat sekä painoon että kardiovaskulaariterveyteen. Erityisesti Onnikan käytön on havaittu vähentävän metabolisen oireyhtymän esiintymistä jopa 71 %:a ohjelmaa eniten käyttäneellä kolmanneksella. [12]
Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) vahvisti vuonna 2020 Onnikan tehokkaaksi elintapaohjauksen menetelmäksi. Painonhallintaohjelman käytännöt, kuten tiedonvaihto, tavoitteiden asettaminen, suunnitelman teko, seuranta ja palaute, ovat osoittautuneet vaikuttaviksi. [13] Lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa viitataan Onnikkaan potentiaalisena internetpohjaisena lihavuuden hoito-ohjelmana, joka tukee laihdutusta ja painonhallintaa kustannustehokkaasti [14].
